HYÖTYJUTUT

Ajokorttilain uudistus yksinkertaisti opetusta liikaakin – Simulaattoriharjoittelulla on korvattu ajo-opetusta liikenteessä, ja seuraukset alkavat näkyä

Jopa puolet pakollisesta ajoharjoittelusta voi nykyään tehdä ajosimulaattorilla. Suomen Autokoululiiton puheenjohtajan Jukka Kiviniemen mielestä simulaattori on hyvä lisä opetukseen, mutta sillä ei pitäisi korvata varsinaisia ajotunteja. Ajokortin suosio on ollut 2010-luvulla laskussa, mutta alueelliset erot ovat suuret.
Puolet autokoulun pakollisesta ajoharjoittelusta voi ajaa nykyään simulaattorilla. Kuvassa kuljettajantutkintoa suorittavia Meilahden Autokoulun oppilaita simulaattoritunnilla. Kuva: Arttu Laitala
Puolet autokoulun pakollisesta ajoharjoittelusta voi ajaa nykyään simulaattorilla. Kuvassa kuljettajantutkintoa suorittavia Meilahden Autokoulun oppilaita simulaattoritunnilla. Kuva: Arttu Laitala

Kerrostalon liikehuoneistossa on useita simulaattoreita, joiden tuoleissa istujat kääntävät rattia ja vaihtavat vaihteita keskittynyt ilme kasvoilla. Voisi luulla, että olemme saapuneet pelisaliin.

Helsingissä Meilahden Autokoulussa on menossa ajo-opetuksen simulaattoritunti, jossa ajoneuvon hallintaan ja liikennesääntöihin tutustuu seitsemän nuorta. Yhden oppilaan ruudulla autoa sovitetaan varovaisesti parkkiruutuun, toinen ajelee pitkin taajamaa ja kolmas ohjaa autoa keskittyneesti pimeässä talvi-illassa.

Huoneen perällä autokouluyrittäjä Tomi Turkkelin istuu tietokoneen takana ja seurailee oppilaiden harjoittelua.

Uudistuksessa opetuksen määrä väheni

Heinäkuussa 2018 Suomessa astui voimaan uusi ajokorttilaki, jolla oli tarkoitus yksinkertaistaa ajokortin suorittamista.

Käytännössä muutos tarkoitti ajo- ja teoriaopetuksen merkittävää vähenemistä. Pakollinen liikenteessä tapahtuva harjoittelu väheni 17 tunnista kymmeneen. Teoriaopintojen määrä tippui yli puolella.

Samalla mahdollisuus suorittaa ajotunteja simulaattorissa lisääntyi. Ennen vuoden 2018 uudistusta simulaattorissa pystyi suorittamaan ainoastaan pakollisen pimeän ajon, mutta nykyään jopa puolet ajoharjoittelusta voi tehdä virtuaalisesti autokoulujen laitteilla.

Suomen Autokoululiiton puheenjohtajalla Jukka Kiviniemellä on selkeä näkemys ajokorttilain uudistuksesta.

– Mielestäni uudistuksessa romutettiin ehkä maailman paras ajo-opetuksen järjestelmä, joka oli kehitetty tutkijoiden kanssa.

Hyviä puoliakin Kiviniemen mielestä on. Uudistus lisäsi valintojen mahdollisuutta, ja se sopii erityisesti niille, jotka oppivat helposti ajamaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yrittäjä Apil Bhandari päätti suorittaa ajokortin, koska hän tarvitsee autoa työssään ja se helpottaa liikkumista myös vapaa-ajalla. Ennen oikealla autolla tehtäviä ajotunteja Bhandari harjoittelee simulaattorissa auton hallintaa ja liikenteessä vastaan tulevia tilanteita. Kuva: Arttu Laitala
Yrittäjä Apil Bhandari päätti suorittaa ajokortin, koska hän tarvitsee autoa työssään ja se helpottaa liikkumista myös vapaa-ajalla. Ennen oikealla autolla tehtäviä ajotunteja Bhandari harjoittelee simulaattorissa auton hallintaa ja liikenteessä vastaan tulevia tilanteita. Kuva: Arttu Laitala

Muutos näkyy liikenteessä

Nuoret osaavat Kiviniemen mukaan edelleen käsitellä autoa hyvin, mutta liikenteen ymmärtäminen on heikentynyt.

Koska teoriaopetusta on vähennetty, oppilaiden kanssa ei ole mahdollisuutta käydä läpi riittävästi ajamiseen liittyviä asenteita, erilaisia tilanteita tai mallionnettomuuksia, joista voisi oppia.

Noin 30 vuotta ajo-opettajana toiminut Kiviniemi on huomannut muutoksen myös liikenteessä.

– Mielestäni liikenne on nykyään arvaamattomampaa. Ei pysty luottamaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin siihen, että toiset autoilijat toimivat oletetulla tavalla.

”Erityisesti loukkaantumisten määrät kasvavat”

Liikenne- ja viestintäministeriö tutkii parhaillaan ajokorttilain muutoksen taloudellisia vaikutuksia. Ensi vuonna ministeriö pureutuu liikenneturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Uudistuksen vaikutuksista esimerkiksi nuorten liikenneonnettomuuksien määrään ei ole vielä tutkimustietoa, mutta Kiviniemi arvelee turvallisuuden heikentyvän.

– Liikennekuolemat lisääntyvät, mutta erityisesti loukkaantumisten määrät kasvavat.

Kiviniemen mukaan autojen tekniikan ja turvallisuuden kehitys suojelee kuljettajaa ja matkustajia usein kuolemalta muttei loukkaantumisilta. Onnettomuuksien kasvu ei näy tilastoissa vielä, koska liikenneturvallisuuden muutokset vievät aikaa ja onnettomuuksiin vaikuttavat monet tekijät.

– Muutos näkyy tilastoissa noin viiden vuoden kuluttua.

Kiviniemi kertoo, että esimerkiksi Norjassa tehtiin 1990-luvun puolivälisessä vastaavanlainen uudistus, jossa ajo- ja teoriaopetusta vähennettiin. Sen seurauksena onnettomuuksien määrät kasvoivat merkittävästi.

2000-luvun alkupuolella Norjassa käännettiin suuntaa ja pakollista opetusta lisättiin. Nykyään nuorten liikenneturvallisuus on Norjassa Kiviniemen mukaan Euroopan kärkeä.

– Kyllä sillä koulutuksella on vaan suuri merkitys.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Simulaattorissa pystyy tutustumaan muun muassa auton hallintalaitteiden, kuten polkimien ja vaihteiden, käyttöön. Kuva: Arttu Laitala
Simulaattorissa pystyy tutustumaan muun muassa auton hallintalaitteiden, kuten polkimien ja vaihteiden, käyttöön. Kuva: Arttu Laitala

Simulaattorissa harjoittelu on edullisempaa

Meilahden autokoulun simulaattorihuoneen nurkassa yrittäjä Apil Bhandari kääntelee keskittyneesti rattia. Virtuaalinen auto kulkee pitkin pimeää maantietä, ja autoja suhahtelee tasaisesti vastaan.

Bhandari kertoo, että simulaattorissa oppii liikennesääntöjä ja sitä, kuinka erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia. Näistä kokemuksista on apua, kun ajo-opetuksesta siirrytään oikean auton rattiin. Hän pitää simulaattoria pääosin hyvänä harjoitusmuotona, vaikkei se vastaa liikenteessä tapahtuvaa harjoittelua.

Bhandari suorittaa enemmän ajotunteja liikenteessä, mutta päätti ottaa simulaattoritunteja, koska ne ovat selvästi ajotunteja halvempia.

– Se on taloudellinen ratkaisu, Bhandari sanoo.

Aiemmin tunnilla Bhandari on harjoitellut, kuinka auto käyttäytyy liukkaalla talvikelillä.

– Simulaattori ei toimi liukkaalla ajossa niin hyvin. Se on vähän niin kuin peliä pelaisi.

Hän onkin päättänyt suorittaa autokoulun talvella, koska näin pääsee harjoittelemaan vaikeissa talviolosuhteissa ajamista oikealla autolla opettajan ohjauksessa.

Autokouluyrittäjä Tomi Turkkelinin mukaan ajo-opetussimulaattorit ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana. Ne soveltuvat hänen mielestään erityisen hyvin perusasioiden opetteluun, kuten hallintalaitteiden käyttöön ja liikkeelle lähdön harjoitteluun.

Simulaattorien rajoittava puoli on se, että oikeassa liikenteessä tilanteiden kehittymiseen vaikuttavat useammat tekijät, kuten tapahtumat ajoneuvon sisällä ja huomioitavat asiat liikenneympäristössä.

Kiviniemi: Simulaattoriharjoittelun osuus on liian suuri

Uuden ajokorttilain mukaan puolet 14 pakollisesta ajotunnista voi tehdä simulaattorissa. Ajokortin suorittaneella voi olla takanaan vain seitsemän ajotuntia oikealla autolla, ennen kuin hän siirtyy itsenäisesti ajamaan liikenteeseen.

Autokoululiiton puheenjohtajan Jukka Kiviniemen mielestä simulaattoriharjoittelun osuus on liian suuri.

Simulaattorit ovat hänen mielestään hyvä lisä ajo-opetukseen, mutta niillä ei pitäisi korvata varsinaista liikenteessä tapahtuvaa harjoittelua.

– Simulaattori ei tunnu oikeastaan miltään. Se tuntuu hyvin erilaiselta kuin oikeassa liikenteessä ajaminen.

Hän ymmärtää, että ajo-opetuksen pitää kehittyä ja hyödyntää tekniikan tuomia mahdollisuuksia, mutta hänen mielestään simulaattoriharjoittelu sopii vain harvoille.

Ajo-opetusuudistuksen yhtenä tavoitteena oli madaltaa ajokortin hintaa. Kiviniemen mukaan ajokortin lähtöhinta on madaltunut, mutta monen kohdalla lopullinen hinta ei.

– Hyvin harva selviää pakollisella kymmenellä tunnilla ja riskienhallintakoulutuksella. Sen päälle tulee usein lisäopetusta ja uusintakokeita, minkä takia ajokortin lopullinen hinta voi olla aika samanlainen kuin ennen.

Kiviniemen mukaan jotkut oppivat ajamaan helposti ja pystyvät suorittamaan ajokortin aiempaa halvemmalla ja pienemmällä harjoittelumäärällä. Muiden pitää ymmärtää, että ajotunteja on käytävä enemmän.

– Mielestäni uudistuksessa mentiin noin 10 prosentin ehdoilla ja 90 prosenttia on vaikeuksissa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jukka Kiviniemi (oik.) on työskennellyt autokoulun opettajana vuodesta 1990 ja autokouluyrittäjänä 2004 lähtien. Hän seurasi, miten toimittaja Hannu Toivoselta sujui simulaattorilla ajo. Kuva: Arttu Laitala
Jukka Kiviniemi (oik.) on työskennellyt autokoulun opettajana vuodesta 1990 ja autokouluyrittäjänä 2004 lähtien. Hän seurasi, miten toimittaja Hannu Toivoselta sujui simulaattorilla ajo. Kuva: Arttu Laitala

Ajokortin suorittamisessa isoja alueellisia eroja

Kuljettajantutkinnon suorittaminen on ollut pienessä laskussa 2010-luvun aikana, mutta merkille pantavia ovat ajokortin suosion alueelliset erot.

Esimerkiksi vuonna 2019 noin 40 prosenttia 18-vuotiaista suoritti Uudellamaalla henkilöauton ajamiseen oikeuttavan B-ajokortin, kun taas Etelä-Pohjanmaalla osuus oli 77. Etelä-Pohjanmaan osuus oli Suomen suurin.

– Ajokortin suosio on menossa isoissa kaupungeissa selkeästi alaspäin, mutta tilanne on erilainen, kun mennään kaupungeista pois, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntija Marjo Immonen sanoo.

Helsingissä ajokortti houkutteli nuoria kaikkein vähiten. Pääkaupungin 18-vuotiaista vain neljäsosalla oli ajokortti kaksi vuotta sitten, kun vuonna 2016 luku oli vielä 33 prosenttia.

Turussa ajokortin suosio tippui noin kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosien 2013 ja 2019 välillä. Oulussa ajokortin suosio 18-vuotiailla on vaihdellut viime vuosina 55 ja 61 prosentin välillä.

18-vuotiaiden osuuden seuraaminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta, koska jos tarkasteluun otetaan myös 19-vuotiaat, luvut nousevat selvästi. Esimerkiksi viime vuonna elokuuhun mennessä 54 prosentilla 18-vuotiaista oli B-ajokortti, mutta luku nousee 70:een, jos mukaan otetaan 19-vuotiaat.

Ympäristötietoisuus vähentänyt ajokortin suosiota

Suurin syy ajokortin suosion laskuun varsinkin suurissa kaupungeissa on Immosen mukaan toimiva julkinen liikenne. Auton omistamisesta ja käytöstä voi olla jopa haittaa, jos kaupungissa on vähän parkkipaikkoja ja ne maksavat paljon.

Toisen syy on nuorten lisääntynyt ympäristötietoisuus. Nuoret kulkevat mieluummin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla, koska sillä tavalla voi pienentää hiilidioksidipäästöjä.

Immonen ei pidä kuitenkaan ajokortin hankkimista turhana suurissakaan kaupungeissa, koska elämäntilanteen muutos voi tehdä siitä tarpeellisen. Auto voi olla hyödyllinen, jos saa lapsia tai muuttaa esimerkiksi omakotitaloon keskustan ulkopuolelle. Tilastojen mukaan ajokortin suorittaminen onkin yleistynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keski-ikää lähestyvien joukossa.

Immonen arvioi, että ajokortin suosio jatkaa isoissa kaupungeissa kuitenkin loivaa laskuaan.

– Muutos vaihtelee alueittain, mutta uskon että pieni lasku jatkuu vielä.

Ajokortin suorittaminen

Vuoden 2018 ajokorttilain uudistuksessa pakollisen ajoharjoittelun- ja teoriaopintojen määrää vähennettiin.

Henkilöauton ajo-opetukseen sisältyy 10 ajotuntia pakollista harjoittelua, josta puolet voi suorittaa simulaattorissa.

Kahdeksan tunnin pakolliseen riskienhallintakoulutukseen sisältyy neljä tuntia sekä teoria- että ajo-opetusta. Ajoharjoittelusta puolet voi tehdä simulaattorissa. Koulutukseen sisältyy muun muassa liukkaalla kelillä ajaminen.

Autokoulun erillinen toinen vaihe on yhdistetty kuljettajantutkintoon.

Jos kokelaalla ei ole entuudestaan mitään korttia, tutkintoon kuuluu neljän tunnin teoriaosuus liikenteen peruskäytännöistä.

Uusimmat

Fingerpori

comic