HYÖTYJUTUT Lounais-Häme

Hälyttäviä uutisia suomalaisten suosikkijuomasta: Ilmastonmuutos uhkaa tehdä kahvista luksusta – viljelyyn soveltuva maa-ala on hupenemassa vähiin

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo kahvin ja kaakaon satoihin. Tekeekö se suomalaisten rakastamista tuotteista taas ylellisyyttä? Joka sadas maailmassa tuotettu kahvinpapu paahdetaan Suomessa Pauligilla. Nyt kaikki yhtiön käyttämät kahvinpavut hankintaan vain vastuulliseksi varmennetuista lähteistä, yhtenä ensimmäisinä suurista paahtimoista maailmassa.
Maailmassa tuotettiin arviolta 159 miljoonaa 60 kilon säkillistä raakakahvia viime vuonna. Ilmastonmuutos näkyy heikentyneinä kahvisatoina. Kuvassa kenialaisen tilan kahvipensas. Kuva: Noora Huokonen

Ilmastonmuutos uhkaa tehdä suomalaisten rakastamasta kahvista ylellisyystuotteen, johon kaikilla ei ole varaa.

Tämän hetken arvioiden mukaan kahvinviljelyyn soveltuva maa-ala vähenee puolella vuoteen 2050 mennessä, jos maapallon ennustettu keskilämpötilan 2–2,5 asteen nousu toteutuu.

Tällä olisi jo merkittäviä vaikutuksia kahvin saatavuuteen ja hintaan, arvioi Pauligin Kahvi-liiketoiminnan toimitusjohtaja Lenita Ingelin.

– Ilmastonmuutos on ehdottomasti kahvin tuotannon tämän hetken suurin haaste ja huolenaihe, jota vastaan haluamme tehdä töitä.

Yhtiössä päätettiin neljä vuotta sitten, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki yhtiön käyttämät kahvipavut hankitaan vain vastuulliseksi varmennetuista lähteistä. Nyt tavoite on saavutettu, yhtenä ensimmäisinä suurista paahtimoista maailmassa.

Vastuullisuuslupaus tarkoittaa käytännössä sitä, että Paulig käyttää tuotteissaan vain Reilu Kauppa – ja Luomu- tai UTZ-vastuullisuussertifioitua kahvia sekä vastuulliseksi varmennetuista kumppanuushankkeista ostettua kahvia. Luvuissa tämä tarkoittaa vuosittain yli 50 miljoonaa kiloa kahvia.

Kuluttajalle vastuullisuus näkyy vastuullisuusmerkintänä kahvipaketin kyljessä. Kahvin hintaan sillä ei ole vaikutusta.

Ilmastonmuutos näkyy kahvin heikentyneinä satoina. Kuumuus johtaa myös kahvinmarjojen liian nopeaan kypsymiseen, mikä heikentää kahvipapujen laatua. Kuva: Noora Huokonen

Kahvipensaat eivät menesty liian kuumassa

Viime vuonna maailmassa tuotettiin arviolta 159 miljoonaa 60 kilon säkillistä raakakahvia. Edellisvuoteen verrattuna kahvin tuotanto nousi 0,8 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia tuottivat liki kaksi kolmasosaa kaikesta maailman raakakahvista.

Suomalaiset juovat tunnetusti eniten kahvia maailmassa. Suurin osa suomalaisten juomasta kahvista on peräisin Latinalaisesta Amerikasta.

Pauligilla paahdetaan lähes joka sadas maailmassa tuotettu kahvinpapu. Yhtiössä on Ingelinin mukaan huomattu, että tärkein keino taistella ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan on toimia vastuullisesti viljelijämaissa.

Ilmaston lämpenemisellä on kahvin viljelylle monia kielteisiä vaikutuksia. Kahvipensaat eivät menesty liian kuumassa ja kosteassa. Sääolojen muutokset ja lämpötilojen nousu ovat jo lisänneet kahvin viljelijöiden paineita siirtää viljelmiään korkeammalle suotuisampiin olosuhteisiin. Loputtomiin sekään ei ole mahdollista.

Ilmastonmuutos näkyy myös heikentyneinä satoina. Kuumuus johtaa myös kahvinmarjojen liian nopeaan kypsymiseen, mikä heikentää kahvipapujen laatua.

Lisäksi lämmin ja kostea ilma altistaa kahvipensaan kasvitaudeille, kuten kahviruosteelle.

– Uskomme vahvasti, että ainoa tapa varmistaa kahvin saatavuus tulevaisuudessa on varmistaa se, että kahvin viljely on viljelijälle kannattavaa, Ingelin sanoo.

Se tarkoittaa sitä, että viljelijät pystyvät parantamaan kahvisatonsa tuottavuutta ja saavat kahvistaan hinnan, jolla he pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä sitä, että he saavat tietoa ja koulutusta. Tämän vuoksi Paulig on mukana kumppanuushankkeissa, joissa paikallisia viljelijöitä opastetaan ja koulutetaan.

– Haluamme tukea myös koko paikallisen yhteisön hyvinvointia ja auttaa viljelijöitä liiketaloudellisesti hyvään tulokseen sekä ympäristön kannalta kestävän viljelyyn. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneet vastuullisuusperiaatteisiimme, jotka koskevat työoloja, ympäristön suojelua ja kestävää viljelyä, Ingelin sanoo.

 

Tuotteiden alkuperä kiinnostaa kuluttajaa

Yritykset eivät ole ainoita tahoja, jotka ovat havahtuneet pohtimaan tuotteiden alkuperää ja sitä, miten ekologisesti ja eettisesti ne on tuotettu. Myös kuluttajat haluavat nykyään tietää, mistä kahvi tulee ja miten se on viljelty.

Tutkimusten mukaan liki joka kolmas suomalainen miettii tuotteen vastuullisuutta ostopäätöstä tehdessään. Nuorista tätä pohtii joka toinen.

Puheet vastuullisesta kuluttamisesta ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet eikä enää voida sanoa, että vain tietyn tyyppiset ihmiset pitäisivät eettisiä kulutusvalintoja todella tärkeinä, arvioi Reilu kauppa ry:n tiedottaja Sanna Räsänen.

– Kannustan some-aikakaudella lähestymään yrityksiä ja kysymään, ovatko heidän myymänsä tuotteet vastuullisia. Kahvialan yrityksiltä saa ja kuuluukin kysyä, mitä te tiedätte alkuperästä.

Suomalaisten yritysten tietämys vaihtelee Räsäsen mukaan huonosta aika hyvään.

– Se on uutta, että isot yrityksetkin puhuvat nyt vastuullisuudesta ja myöntävät, etteivät tiedä tarpeeksi. Se on ensimmäinen askel.

 

Valmistajien välillä on eroja

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva Finnwatch vertaili vuonna 2016 julkaistussa raportissa paahtimoita sen perusteella, miten suuri osa niiden käyttämästä raaka-aineesta oli vastuullisuussertifioitua.

Muun muassa Reilun kauppa, UTZ ja RA eli Rainforest Alliance ovat esimerkkejä sertifiointijärjestelmistä, jotka edellyttävät vastuullisuuden kriteerejä.

– Suomen suosituimpien kahvimerkkien valmistajien Pauligin ja Meiran välillä oli tuolloin suuria eroja Pauligin eduksi. Kummatkin paahtimot ovat sittemmin lisänneet sertifioitujen kahvien tarjontaa. Tekemistä riittää silti edelleen, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kultalahti sanoo, että paahtimon koosta ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä vastuullisuudesta. Oleellista on, että ostokäytännöt ovat vastuullisia ja että paahtimo tuntee toimitusketjunsa ja tietää, mistä sen käyttämä raaka-aine tulee. Tuotanto-olojen valvonnan tulee olla riippumatonta, järjestelmällistä ja läpinäkyvää.

– Tällä hetkellä kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioinnit ovat luotettavin työkalu sosiaalisen vastuullisuuden valvontaan.

Viime vuonna maailmassa tuotettiin arviolta 159 miljoonaa 60 kilon säkillistä raakakahvia. Edellisvuoteen verrattuna kahvin tuotanto nousi 0,8 prosenttia. Kuva: Sila Tiptanatoranin

Kaakaon alkuperä kiinnostaa nyt suklaan ostajia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaakaopapujen tuotantoon kiinnostavat myös suomalaisia suklaan ostajia aiempaa enemmän, sanoo Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa.

– Ihmiset haluavat tietää, kuinka kaakaolle tulevaisuudessa käy.

Kaakaota tuotetaan vuosittain noin 4,5 miljoonaa tonnia: suurin osa Länsi-Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Indonesiassa. Kaakaoviljelijöitä on reilu viisi miljoonaa. He ovat pääasiassa pienviljelijöitä.

Kaakao kasvaa kaakaovyöksi kutsutulla, rajatulla alueella päiväntasaajan ympäristössä. Se vaatii lämpimän, kostean ja varjoisan kasvupaikan, jossa kasvaa myös korkeampia, suojaavia puita.

Kaakaon suurimmat haasteet liittyvät Elomaan mukaan siihen, miten sen tuotantoa voitaisiin lisätä. Kaakaopapujen kysyntä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan on nähtävissä, että aiempaa kuivemmat sääolosuhteet ovat heikentäneet kaakaosatoja joinakin satokausina.

– Heikko sato heijastuu hintoihin. En silti usko, että suklaasta tulisi ylellisyystuote tai harvojen herkku. Lyhyellä aikavälillä kaakaosta ei ole tule tulossa pulaa, mutta jos kaakaon kulutus jatkaa kasvuaan, hinnat voivat nousta.

Kaikki Fazerin käyttämä kaakaoraaka-aine on ollut yhtiön mukaan vastuullisesti tuotettua viime vuodesta alkaen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaakaon alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki yhtiön käyttämä kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit.

Vuonna 2017 Fazer hankki 86 prosenttia käyttämästään kaakaosta sertifioituna ja 14 prosenttia sen omien viljelijäohjelmien kautta.

– Se, että kaakaota on saatavilla myös tulevaisuudessa, on tärkeää paitsi meille, myös viljelijöille, jotka saavat siitä elantonsa.

Elomaan mukaan tavoitteeseen pääseminen on tarkoittanut kovaa työtä.

– Sertifioinnin lisäksi toinen puoli vastuullisuustyöstä on se, että autamme viljelijäyhteisöjä kouluttamalla viljelijöitä muun muassa parempien viljelymetodien käytössä ja kasvitautien torjunnassa.

Monella kaakaoviljelmällä viljelymetodiikka on vanhanaikaista, jolloin hehtaarilta tuleva sato jää pieneksi. Tuottavuutta voidaan parantaa kasvien oikeanlaisella hoidolla ja lannoituksella. Tärkeää on myös se, että paikalliset ihmiset ottavat itse kiinni vastuullisuudesta.

Kymmenen kiloa vuodessa

Suomalaiset juovat kahvia vuosittain noin kymmenen kiloa per nuppi. Joka toinen juotu kahvikupillinen on Juhla Mokkaa. Viime vuonna Suomeen tuotiin 67 miljoonaa kiloa raakakahvia.

Tummapaahtoisen kahvin suosio on kasvanut viime vuosina, mutta edelleen 80 prosenttia suomalaisten juomasta kahvista on vaaleapaahtoista.

Muualla maailmassa vaaleapaahtoisen kahvin kulutus on kasvussa.

Kylmäuutetut kahvit ovat nouseva trendi etenkin nuorten keskuudessa. Menetelmässä kahvi valmistetaan uuttamalla jauhettua kahvia kylmässä vedessä yön yli, jolloin siitä tulee vähemmän hapokas ja pehmeän makuinen.

Suurin osa kahvin hiilijalanjäljestä syntyy siellä, missä kahvi valmistetaan: kotikeittiössä tai kahvilassa. Valmista kahvi niin, ettei siitä tule hävikkiä äläkä pidä kahvinkeitintä päällä liian kauan.

Lähde: Pauligin kahviliiketoiminnan toimitusjohtaja Lenita Ingelin

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic