HYÖTYJUTUT Lounais-Häme

Herkku-heinäkuu: Leipäjuuri tekee leivälle saman kuin itse tehty liemi kastikkeelle – kokeile ainakin kerran, et takuulla pety!

Entisaikaan leivät leivottiin omasta leipäjuuresta, joka saattoi kiertää suvussa taikinatiinujen pohjalla jopa satoja vuosia. Nyt leipäjuurta on alettu arvostaa uudestaan, sillä juureen tehty leipä on, no sanalla sanoen: juurevan makuista.

Koska erillistä hiivaa ei välttämättä tarvita, leipä ei maistu hiivaiselta ja sen rakennekin on selvästi höttöistä ranskanpullaa tiiviimpi.

Hyväksy havaitut leipäjuuret ovatkin haluttua kamaa, joita kysellään kumminkaimoilta ja joita jaetaan kaveriporukoiden kesken.

Harva tietää, että juuren voi helposti valmistaa myös itse. Kokeilimme leipäjuuren tekoa huippukokkien Teemu Auran ja Markus Hurskaisen Teemun ja Markuksen Leipäkirjan ohjeiden mukaisesti.

Juuri kuplii valmiiksi viidessä päivässä

Juuren tekoon tarvitaan periaatteessa vain vähän jauhoja ja vettä, jotka lähtevät hiljalleen käymään tiiviissä lasipurkissa. Joukkoon voi kuitenkin lisätä myös hieman luonnonjogurttia tai hunajaa käymistä nopeuttamaan.

Valmis juuri tuoksuu happamalta ja hyllyy kevyesti lasipurkkia liikuteltaessa.

Leipäjuuri valmistuu viidessä päivässä ja säilyy sen jälkeen jääkaapissa, kunhan sitä muistaa ruokkia viikottain. Huoleton kokki voi myös pakastaa leipäjuurensa, mutta silloin se on herätettävä pari päivää ennen käyttöhetkeä.

Ruisleipä vaatii vuorokauden kypsytyksen

Vehnäleipä syntyy leipäjuuresta yhdessäkin päivässä, mutta ruisleivän raski eli esitaikina vaatii vuorokauden kypsytyksen. Leipien leivonta poikkeaa myös toisistaan, sillä sitkoton ruisleipätaikina on huomattavasti vehnätaikinaa tahmaisempaa, eikä kestä samalla tavalla vaivaamista.

Ruisleipä muotoillaankin kasaan nopeasti, kun taas vehnäleipää voidaan työstää käsin pidempään.

Molemmat hyötyvät pitkästä, noin tunnin kohotusajasta ennen paistamista.

Paistaminen onnistuu perinteisen leivinuunin lisäksi hyvin myös ihan tavallisessa sähköuunissa joko suoraan pellillä tai esimerkiksi padassa. Jos vehnäleivän paistaa pellillä, kannattaa uunin pohjalle laittaa vesiastia, josta nouseva höyry tekee leivän kuoresta rapean. Ruisleivän kuoresta tulee rapea ilman höyrytystäkin.

Katso Lännen Median Hellavahdit-ruokavideosarjan videot leipäjuuren teosta, ruisleivän teosta ja vehnäleivän leivonnasta ja paistamisesta padassa.

Hellavahdit on pari kertaa kuussa ilmestyvä videosarja, jossa Lännen Median ruokatoimittaja Riikka Happonen ja kuvaaja Harri Kuittinen esittelevät ruoanlaiton tekniikoita. Molemmat ovat intohimoisia kotikokkeja ja aina valmiita kokeilemaan jotain uutta.

Kunnon liemi on parhaiden kastikkeiden perusta

Kuten juuri tuo leipään ihan omanlaisensa juurevan maun, saman tekee huolella itse haudutettu liemi kastikkeisiin, risottoihin, pastoihin ja muihin keitoksiin, joissa käyttäisit tavallisesti fondia tai liemikuutiota.

Kokeile ainakin kerran, niin huomaat eron. Maku on syvempi ja luonnollisempi. Älä lisää liemeen suolaa ennen kuin valmistat niistä ruokaa. Näin liemet ovat monikäyttöisiä ja vältät turhan piilosuolan.

Vaikka liemen hauduttelu vie aikaa, ei kattilan ääressä tarvitse päivystää koko ajan. Suurin työvaihe on kasvisten pilkkominen, eikä sekään ole niin nöpönuukaa. Esimerkiksi sipulista voit käyttää liemeen hyvin myös kuoret.

Kun liemet on keitelty kasaan, saat niistä pakastettavia omatekoisia liemikuutioita jääpalamuottien avulla. Jääkaapissa liha- ja kalaliemipullot säilyvät hyvinä noin viikon, kasvisliemi pidempäänkin.

Katso täältä video-ohjeet maukkaiden kasvis-, liha-, kala- ja kanaliemien oikeaoppiseen tekoon.

Huomenna maistamme mansikkaa

Herkku-heinäkuu-sarja kokoaa yhteen kesän maukkaimmat reseptit, kokkausniksit ja Suomen parhaat ruokakaupungit joka päivä, koko heinäkuun ajan. Kattaus tarjoillaan nautittavaksi aina myöhäisen kesäaamiaisen aikoihin.

Huomenna kesäinen mansikka pääsee suolaisten ruokien kyytipojaksi.

 

Fingerpori

comic

Uusimmat