HYÖTYJUTUT

Herkku-heinäkuu: Nappaa talteen viisi uudenlaista reseptiä neljälle yleiselle metsäsienelle – reseptien sieniä voi vaihdella oman maun mukaisesti

Sieniaika alkaa olla käsillä ja monen pakastimet ja kaapit pullistelevat säilöttyjä sieniä. Nappaa talteen tästä viisi uudenlaista reseptiä neljälle yleiselle metsäsienelle.

Voit myös vaihdella reseptien sieniä mielesi mukaan. Sienipuuro onnistuu hyvin kantarellien lisäksi myös ainakin suppilovahveroista, tosin puuron ja kreemin väri on silloin tummempi. Lasagneen voit heittää lampaankäävän lisäksi myös muita miedon makuisia, tiivisrakenteisia ruokasieniä. Kohokas vaatii puolestaan voimakkaan makuisen sienen, jotta maku siirtyy maitoon jääkaappiuuttamisen aikana.

Tarjoa kirpeänmakeita pikkelisuppiksia ja rasvaisia frittisieniä pääruokien lisukkeina ja koristeina.

Tattikohokas

3 dl herkkutatteja

1 sipuli

1 rkl voita

2½ dl kuohukermaa

1 dl maitoa

3 munaa

50 g parmesaania

2 rkl maizenaa

1 rkl maitoa

½ suolaa

½ mustapippuria

Paloittele sipuli ja sienet ja kuullota niitä kattilassa voissa. Lisää kerma ja maito, ja keitä noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä, siirrä seos tiiviiseen astiaan ja nosta jääkaappiin 2–4 tunniksi makuuntumaan.

Erottele keltuaiset valkuaisista eri kulhoihin. Raasta parmesaani.

Ota sieni-kermaseos jääkaapista, siivilöi liemi talteen ja lämmitä se lähes kiehuvaksi. Sekoita maizena maitotilkkaan ja lisää joukkoon. Sekoita hyvin. Lisää keltuaiset ja parmesaaniraaste. Mausta suolalla ja pippurilla ja ota pois liedeltä.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi kovaa, kun se ei irtoa ylösalaisin käännettynäkään astiasta. Kääntele valkuaiset varovasti kerma-juustoseokseen.

Kaada seosta kohokas- tai muffinssivuokiin, jätä noin sentti kohoamisvaraa. Paista uunin keskitasolla 150 asteessa noin 20 minuuttia. Älä avaa uuninluukkua kesken paistamisen, jotteivät kohokkaat lässähdä.

Vahveropuuro ja -kreemi

10 dl keltavahveroita

2–3 rkl voita

4 dl vettä

1½ rkl kantarellifondia

7 dl kermaa

1 dl mannasuurimoita

2 dl kaurahiutaleita

suolaa, valkopippuria

koristeluun timjamia sekä pieniä kantarellejä

Pilko kantarellit pieniksi ja kuullota voissa pannulla.

Kiehauta kattilassa vesi ja kantarellifondi. Voit käyttää niiden sijaan myös itsetehtyä sienilientä. Lisää kattilaan 4 dl kermaa ja anna kiehahtaa.

Lisää kattilaan mannasuurimot ja kaurahiutaleet, puolet paistetuista kantarelleista sekä suola ja valkopippuri. Hauduta puuroa miedolla lämmöllä noin 15–20 minuuttia. Lisää tarvittaessa nestettä, jos puurosta on tulossa liian tiivistä.

Lisää 3 dl kermaa pannulla oleviin loppuihin sieniin ja anna seoksen kiehua muutaman minuutin ajan kokoon. Kaada kastike tehosekoittimeen ja aja hienoksi kastikkeeksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla.

Asettele lautaselle kauhallinen puuroa ja kaada sen viereen tai päälle sienikreemiä. Koristele timjamilla ja pikkuruisilla kantarelleilla.

Lampaankääpälasagne

Tomaattikastike:

1 sipuli

3 valkosipulin kynttä

1 porkkana

2 dl punaviiniä

1 prk tomaattimurskaa

timjamia ja basilikaa

Valkokastike:

80 g voita

1 dl vehnäjauhoja

1 l täysmaitoa

1 tl muskottipähkinää

½ tl suolaa

Muut ainekset:

3 rkl voita tai öljyä

1 munakoiso

3 isoa lampaankääpää

2 rkl balsamicoa

suolaa ja mustapippuria

1–2 pakettia tuorelasagnelevyjä

1 pallo mozzarellaa

50 g parmesaania

Hienonna sipuli, valkosipuli ja porkkana, ja kuullota ne kattilassa. Lisää punaviini ja keitä pari minuuttia. Lisää tomaattimurska ja yrtit. Hauduta 30–45 minuuttia.

Sulata voi teflonkattilassa, lisää jauhot ja sekoita, kunnes jauhot alkavat kuplia. Lisää lämmin maito ja mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin puoli tuntia välillä sekoittaen.

Viipaloi munakoiso 5 millin paksuisiksi viipaleiksi ja suikaloi lampaankääpä reiluiksi suikaleiksi.

Paista niihin pannulla nopeasti väri. Lisää balsamico ja ripaus suolaa ja pippuria. Viipaloi mozzarella.

Aloita lasagnen kokoaminen laittamalla uunivuoan pohjalle valkokastiketta ja sen päälle kerros lasagnelevyjä. Laita seuraavaan kerrokseen mozzarellaa, tomaattikastiketta ja munakoisoviipaleita. Lado kolmanteen kerrokseen lampaankääpäsuikaleita ja molempia kastikkeita. Laita päällimmäiseksi vielä kerros lasagnelevyjä, valkokastiketta ja parmesaaniraastetta.

Paista uunissa 175 asteessa keskitasolla noin 45 minuuttia.

Pikkelisuppikset

3 dl suppilovahveroita

3 dl vettä

1 dl omenaviinietikkaa

2 dl sokeria

1 tl suolaa

Puhdista sienet hyvin. Kiehauta vesi ja omenaviinietikka, ja lisää sokeri ja suola. Sekoita, kunnes sokeri on sulanut kokonaan. Lisää sienet ja anna kiehua parin minuutin ajan.

Nostele sienet ja liemi puhtaaseen lasipurkkiin ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi ennen tarjoilua.

Syntiset suppikset

3 dl rypsiöljyä

3 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa

tölkki olutta

2 munanvalkuaista

2 dl suppilovahveroita

Laita öljy pieneen kattilaan ja laita liedelle lämpiämään.

Sekoita vehnäjauhot ja suola kulhossa, lisää joukkoon olut.

Erottele munanvalkuaiset keltuaisista omaan kulhoonsa. Vatkaa valkuaisten rakenne rikki, lisää olut-jauhoseokseen ja sekoita hyvin.

Kokeile esimerkiksi leipäpalalla, onko öljy kuumennut. Se on sopivaa, jos leipä alkaa ruskistua.

Kasta sienet frittitaikinaan, pudota varovaisesti kuumaan öljyyn ja friteeraa kullanruskeiksi. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle jäähtymään.

Katso video tattikohokkaan teosta

Näillä vinkeillä poimit talteen helpot ja herkulliset ruokasienet.

Lampaankääpä viihtyy sammaleisissa kuusikoissa

Lähes koko Suomessa elo-lokakuussa kasvava lampaankääpä viihtyy sammaleisissa kuusikoissa. Isot, laakeat kermanvalkoiset tai vaaleanruskeat lakit pilkistävät rahkasammalen keskeltä.

Lakin alapinta on sileä, ja sienen malto tiivis. Älä sekoita lampaankääpää pienempään ja oranssihtavaan typäskääpään, joka on maultaan kirpeämpi.

Paista lampaankäävän lakit pihvien tapaan voissa suolan ja pippurin kanssa tai pilko munakkaaseen. Kypsennettäessä lampaankääpä muuttuu herkullisen keltaiseksi.

Suppilovahvero sopii kuivattavaksi

Tuoreissa havu- ja sekametsissä kasvava suppilovahvero on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisempi pohjoisessa. Elokuulla alkava satokausi kestää lumentuloon saakka, eikä sieni säikähdä ensimmäisiä pakkasiakaan.

Suppilovahveron tunnistaa ohuesta keltaisesta jalasta ja johteisista heltoista. Kuperan tai suppilomaisen lakin väri vaihtelee kellanruskeasta tummanruskeaan.

Näköislaji rustonupikkaan malto on kumimainen, eikä sillä ole helttoja.

Suppilovahverot sopivat kuivattaviksi, ja niitä kannattaa murentaa keittoihin, kastikkeisiin ja patoihin makua tuomaan.

Herkkutattia löytyy lähes koko maasta

Tunturi-Lappia lukuunottamatta koko maassa esiintyvän herkkutatin löytää tuoreista kangasmetsistä. Paras tattiaika on elo-syyskuussa, mutta kuusikoista sitä voi tavata ruska-ajan jälkeenkin.

Herkkutatin tunnistaa paksusta vaaleasta jalasta ja ruskeasta lakista, jonka pillistö on nuorena vaalea, myöhemmin kellertävä ja vanhetessaan oliivinvihreä. Varo nappaamasta koriisi katkeran makuista sappitattia, jonka jalassa on tumma verkkokuvio ja jonka pillistö muuttuu vanhetessaan punertavaksi.

Viipaloi nuori herkkutatti leivän päälle ja syö sellaisenaan tai paista pannulla lisukkeeksi.

Kantarellin satoaika jatkuu pitkälle syksyyn

Etelä- ja Keski-Suomessa yleisen keltavahveron eli kantarellin satoaika jatkuu kesä-heinäkuulta pitkälle syksyyn, monin paikoin lokakuulle saakka. Koivu-, mänty- ja kuusimetsissä kasvavat kantarellit ovat paikkauskollisia ja esiintyvät usein ryppäinä. Eli löytäessäsi yhden, huomaat lähistöllä helposti useampiakin.

Kantarellin väritys vaihtelee kosteuden ja kasvupaikan mukaan vaaleankeltaisesta kirkkaankeltaiseen. Malto on paksu ja tiivis toisin kuin näköislaji valevahverossa, jolla on tiheät heltat sekä ohut ja pehmeä, selvästi kantarellia tummempi jalka. Miedon makuinen kantarelli sopii hyvin esimerkiksi risottoihin, keittoihin, kastikkeisiin ja muhennoksiin. Paras säilöntätapa on pakastaminen.

Herkku-heinäkuu-sarja päättyy tänään

Herkku-heinäkuu-sarja kokosi joka päivä heinäkuussa luettavaksi kesän maukkaimmat reseptit, kokkausniksit ja Suomen parhaat ruokakaupungit. Kattaus tarjoiltiin nautittavaksi aina myöhäisen kesäaamiaisen aikoihin. Tämä oli sarjan viimeinen juttu.

Uusimmat