HYÖTYJUTUT

Ilmari Tapiovaaran tutut klassikkotuolit ja -pöydät Domus, Fanett ja Pirkka kiinnostavat myös ulkomailla – Nämä kolme syytä selittävät hinnannousua

Uudelleen suosikiksi nousseen Ilmari Tapiovaaran tuolit, pöydät ja valaisimet käyvät kaupaksi ulkomaillakin. Tapiovaaran edullinen yleistuoli miellettiin pitkään tavanomaiseksi, mutta nyt hinnat ovat nousussa.
Fanett (1949) on jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista. Kuva: Bukowskis
Fanett (1949) on jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista. Kuva: Bukowskis

Sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat tuolit, pöydät ja valaisimet ovat nykyisin arvostettuja tuotteita, jotka käyvät kaupaksi myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pitkään esimerkiksi Tapiovaaran Pirkka-sarjan kalusteet miellettiin tavanomaisiksi, eikä niille ollut juuri kysyntää vanhojen esineiden markkinoilla.

Bukowskis-huutokaupan asiantuntijan Laura Pohjolan mukaan Tapiovaaran alkuperäisesineiden kysyntä on nyt vilkasta, etenkin ulkomailla. Pirkka-kalusteiden lisäksi esimerkiksi Domus– ja Fanett-klassikkotuolit ja Maija Mehiläinen -valaisin ovat kovassa huudossa. Kysynnän kasvu näkyy myös hinnoissa.

Domus-tuolien hinnat ovat sadoissa euroissa, Pirkka-sarja liikkuu sadoista euroista tuhansiin kokonaisuudesta riippuen.

Keräilijöidenkin arvostaman, vuonna 1955 suunnitellun Maija Mehiläinen -valaisimen loppuhinnat liikkuvat Pohjolan mukaan parhaimmillaan useissa tuhansissa euroissa.

– Tapiovaaran huonekalujen arvo riippuu paljon esineestä ja valmistusvuodesta, Pohjola sanoo.

Ilmari Tapiovaara halusi tehdä hyviä kalusteita, joihin kaikilla olisi varaa. Kuva: Aamulehden arkisto
Ilmari Tapiovaara halusi tehdä hyviä kalusteita, joihin kaikilla olisi varaa. Kuva: Aamulehden arkisto

Ajaton ja yksinkertainen muotokieli viehättää

Tapiovaaran huonekalujen suosiota selittää Pohjolan mukaan ajaton ja universaali, yksinkertainen muotokieli, joka istuu nykyajan esteettisiin trendeihin.

Tapiovaara halusi karsia suunnittelustaan kaiken epäolennaisen. Hän arvosti käytännöllisyyttä ja monipuolisuutta, esteettisiä arvoja unohtamatta.

Vuonna 1946 suunniteltu Domus-tuoli on Pohjolan mukaan tästä erinomainen esimerkki.

– Tuoli on kaunis ja puhdaspiirteinen, samalla muun muassa pinottavuutensa puolesta käytännöllinen ja erittäin mukava istua. Se käy luontevasti ruokapöydän ääreen tai toimistoon, ja on edelleen muotoilultaan aivan yhtä ajankohtainen kuin vuonna 1946.

Pirkka-pöytäryhmä on viime vuosina kokenut huiman arvonnousun. Kuva: Bukowskis
Pirkka-pöytäryhmä on viime vuosina kokenut huiman arvonnousun. Kuva: Bukowskis

Kulutustottumusten muutos yksi suosion syy

Toinen suosiota selittävä tekijä on kulutustottumusten muutos. Tapiovaaran huonekalut tehtiin kestämään vuosikymmenestä toiseen.

Pohjolan mukaan on selkeästi nähtävissä, että nykyisin kulutustottumuksistaan tietoinen uusi ostajasukupolvi tekee hankintoja harkiten ja panostaa määrän sijaan laatuun.

Ajattomasta designista halutaan kestävää elämänkumppania. Enää ei ole itseisarvo ostaa aina uutta ja käyttämätöntä, päinvastoin.

– On ollut erityisen hienoa nähdä miten myös nuorempi sukupolvi innostuu huonekaluista, jotka ovat olleet jo heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa rakastamia, Pohjola sanoo.

Kolmas suosiota selittävä seikka on Pohjolan mukaan se, että suomalainen muotoilu on ylipäätään nykyään arvossaan, Suomessa ja maailmalla. Tämä heijastuu myös Tapiovaaran kysyntään.

Tapiovaara ihaili nuorena Alvar Aaltoa ja arvosti funktionalismia. Tasa-arvo oli vahvasti mukana hänen filosofiassaan. Hänen mukaansa kaunis muotoilu ja laadukkaat huonekalut kuuluvat kaikille.

Domus (1947) on helposti pinottava tuoli, jossa on mukava istua. Kuva: Bukowskis
Domus (1947) on helposti pinottava tuoli, jossa on mukava istua. Kuva: Bukowskis

Materiaalipula ohjasi suunnittelua

Aalto-yliopiston emeritusprofessorin Pekka Korvenmaan mukaan Suomessa tarvittiin sotien jälkeen edullisia yleiskalusteita.

Materiaalipula pakotti suunnittelemaan yksinkertaisia ja selkeitä esineitä. Huonekalut oli tehtävä puusta, sillä muita materiaaleja ei ollut saatavilla.

– Pohjoismaissa modernismi kytkeytyi hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja siihen, että kaikille haluttiin mahdollistaa kaunis elinympäristö.

– Tämä pyrkimys oli Tapiovaaralle tärkeää ja tätä hän noudatti työssään koko elämänsä ajan, Korvenmaa sanoo.

Tapiovaara oli myös hyvin kiinnostunut teknologiasta. Hän oli yksi ensimmäisistä suunnittelijoista, jotka katsoivat, että tuotesuunnittelun on lähdettävä tehtävästä, ei materiaalista käsin. Hän oli muotoilun suurlähettiläs, kielitaitoinen ja kansainvälinen.

– 1950-luvun alussa hän toimi vierailevana professorina Yhdysvalloissa Illinois Institute of Technologyssa. Sieltä hän toi mukanaan näkemyksen tuotesuunnittelusta, joka perustuu tehtävään eikä materiaaliin. Tästä kehittyi teollinen muotoilu.

Myös muovi materiaalina kiinnosti Tapiovaaraa. Hän yritti jo 1950-luvun lopulla suunnitella yleistuolia muovista, mutta koska teknologia oli vielä lapsenkengissä, tämä ei onnistunut.

– Vasta Eero Aarnion onnistui lyödä läpi puristemuovista valmistetulla Polaris-tuolillaan 1960-luvun puolivälissä. Sellaisen Tapiovaarakin olisi halunnut tehdä.

Domus-tuoli oli kansainvälinen myyntihitti

Tuoli oli Tapiovaaran mukaan avain sisustamiseen. Tuolien kehittelyyn hän keskittyikin koko ikänsä. Vaikka Tapiovaaran huonekalut olivat keskenään hyvin erilaisia niin materiaaleiltaan kuin tekniikoiltaan, hänen tuotantonsa punainen lanka oli Korvenmaan mukaan yleistuoli, jota hän muunteli kymmeniä kertoja.

– Hänen Domus-tuolinsa oli kansainvälinen myyntihitti, jota hän varioi koko ikänsä.

Korvenmaan mukaan Fanett-pinnatuoli on hyvä esimerkki Tapiovaaran suunnittelufilosofiasta. Samalla se on koko Suomen kalustehistorian eniten valmistettuja tuoleja, joita on myyty yli miljoona kappaletta.

– Se on tuotannollisesti loppuun asti mietitty. Siinä on käytetty niukasti materiaalia, joten se oli edullinen. Siksi kaikilla oli varaa ostaa sellainen.

– Tapiovaara otti sen suunnittelusta vain kertakorvauksen. Se oli virhe. Hän olisi vaurastunut, jos olisi saanut myynnistä provisiopalkkion, Korvenmaa sanoo.

Ilmari Tapiovaara

Sisustusarkkitehti ja muotoilija Ilmari Tapiovaara (1914–1999) toimi muun muassa Asko Oy:n taiteellisena johtajana ja opetti Taideteollisessa korkeakoulussa. Työskenteli myös ulkomailla. Suunnitteli huonekalujen lisäksi sisustuksia muun muassa pankkeihin ja hotelleihin.

Palkittiin lukuisilla arkkitehti- ja design-palkinnoilla. Sai muun muassa kuusi kultamitalia Milanon trienniaalista 1950- ja 1960-luvuilla. Unescon muotoilun lähettiläs.

Ensimmäinen iso työ oli 1947 Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan asuntola, jonne suunniteltu Domus-tuoli oli kansainvälinen menestys.

Oli Suomessa pitkään unohdettu. Espanjalainen Santa & Cole julkaisi vuonna 1997 Pekka Korvenmaan kirjoittaman kirjan Tapiovaarasta ja otti uustuotantoon Maija Mehiläinen -valaisimen. Tämän jälkeen, nettikaupan yleistymisen ja vintagebuumin myötä, nousi jälleen suosikiksi.

Uusimmat

Fingerpori

comic