HYÖTYJUTUT

Juopporotat auttavat selvittämään, miksi alkoholisti retkahtaa – uudenlainen lääke vähensi ylilyöntien määrää

Tuore farmasian tohtori Johanna Uhari-Väänänen selvitti Alkon tutkimuslaboratorion kehittämien juopporottakantojen avulla alkoholiriippuvuuden taustamekanismeja. Tutkimustulokset olivat rohkaisevia, mutta nyt kansainvälisestikin ainutlaatuisten rottien taru uhkaa päättyä pakastimeen.
Farmasian tohtori Johanna Uhari-Väänänen esittelee Viikin Biokeskuksessa kryostatti-nimistä laitetta, jolla viipaloidaan rottien aivoja. Kuva: Joel Maisalmi
Farmasian tohtori Johanna Uhari-Väänänen esittelee Viikin Biokeskuksessa kryostatti-nimistä laitetta, jolla viipaloidaan rottien aivoja. Kuva: Joel Maisalmi

Miksi juoppo rotta retkahtaa juomaan sen jälkeen, kun sitä on ensin pidetty jonkin aikaa ilman alkoholia?

Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vielä rottien retkahtamista enemmän tuoretta farmasian tohtoria Johanna Uhari-Väänästä kiinnostaa, miksi alkoholiriippuvainen ihminen retkahtaa juomaan uudestaan, usein pitkänkin raittiusjakson jälkeen.

Rottien retkahtamista koskevaan kysymykseen Uhari-Väänänen löysi täysin uudenlaisia tutkimustuloksia Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnalle tekemässään väitöstutkimuksessa. Siinä hän käytti apunaan vapaaehtoisesti runsaasti alkoholia juovia rottakantoja.

Rottia tutkimalla voidaan hänen mukaansa löytää vastauksia myös siihen, miksi alkoholiriippuvainen ihminen retkahtaa.

Varmaa selitystä tähän yleiseen ongelmaan ei vielä tiedetä, vaikka alkoholiriippuvuutta on tutkittu jo pitkään.

Valtaosa, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia, alkoholisteista retkahtaa juomaan alkoholia uudestaan neljän vuoden sisällä hoitoon hakeutumisestaan.

Vaikka alkoholiriippuvuuden hoitoon on olemassa lääkkeitä, ne eivät ole kovin tehokkaita. Siksi retkahtamisen ja alkoholin aiheuttaman psyykkisen riippuvuuden hoito on vaikeaa.

Tämä johtuuUhari-Väänäsen mukaan siitä, että alkoholiriippuvainen on ennen kaikkea psyykkisesti riippuvainen. Nimenomaan psyykkinen riippuvuus altistaa retkahtamiselle.

– Pakonomainen tarve saada alkoholia on niin suuri, että se vetää kaiken yli. Lisäksi alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, joka esiintyy eri ihmisillä eri tavoin. Siksi uusia lääkehoitoja ja hoitostrategioita tarvitaan lisää.

Juovat AA-rotat on kehitetty risteyttämällä keskenään rottia, jotka juovat vapaaehtoisesti eniten alkoholia. Kuva: Silja Aitoaho
Juovat AA-rotat on kehitetty risteyttämällä keskenään rottia, jotka juovat vapaaehtoisesti eniten alkoholia. Kuva: Silja Aitoaho

Juova rotta on sivistynyt tissuttelija

Rotta on Uhari-Väänäsen mukaan juodessaan sivistyneempi kuin ihminen, mutta alkoholin vaikutukset aivojen mielihyvämekanismeihin ovat molemmilla samat.

Siksi niitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa alkoholin vaikutusta ihmisen aivoihin.

– Rotat ovat hyväkäytöksisiä tissuttelijoita. Humalaisen rotan tunnistaa siitä, että jos sen ottaa käteensä ja asettaa sen makaamaan selälleen, se jää todennäköisesti vain makaamaan paikalleen. Selvänä se pyrkisi kääntymään jaloilleen, hän sanoo.

Aivan mille tahansa rotille viinaa ei väitöstutkimuksessa juotettu, vaan kyseessä olivat Alkon tutkimuslaboratorioiden kehittämät rottakannat.

Juova rottapopulaatio on vuosien tutkimustyön tulos. Ne on kehitetty risteyttämällä keskenään kustakin rottapopulaatiosta ne rotat, jotka juovat vapaaehtoisesti eniten.

Tutkimus toteutettiin niin, että vapaaehtoisesti paljon juoville rotille tarjottiin juotavaksi ensin sekä alkoholia että vettä ja sen jälkeen raittiin jakson ajaksi pelkkää vettä. Raittiin jakson jälkeen rotat saivat taas mahdollisuuden valita veden ja alkoholin välillä.

Lääke hillitsi rottien retkahdusta

Rotat retkahtivat ja joivat raittiin kauden jälkeen parin päivän ajan reilusti enemmän kuin ne olisivat normaalisti juoneet. Sitten juominen tasaantui taas samalle tasolle kuin ennen raitista jaksoa.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää muun muassa sitä, joisivatko rotat vähemmän alkoholia ja retkahtaisivatko ne raittiin jakson jälkeen harvemmin, jos niiden riippuvuuksien kannalta keskeiselle aivoalueelle annosteltaisiin uutta lääkettä. Kokeessa käytetty lääke vaimentaa aivojen mielihyväradan kanssa vaikuttavaa, niin kutsuttua kappa-opioidergistä järjestelmää.

Kappa-opioiderginen järjestelmä vahvistaa alkoholin aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi ahdistusta.

Lääkettä annosteltiin suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan aivoalueeseen aivoihin asennettujen kanyylien, niihin kytketyn letkun ja mikropumpun avulla.

Kävi ilmi, että lääkkeellä oli vaikutuksia ja että se vähensi juomista ja retkahdusten määriä.

Juopporotta juo viinaa pullosta. Vieressä on sinisellä teipillä merkitty vesipullo, johon se ei juuri koske silloin, kun viinaa on saatavilla. Kuva: Silja Aitoaho
Juopporotta juo viinaa pullosta. Vieressä on sinisellä teipillä merkitty vesipullo, johon se ei juuri koske silloin, kun viinaa on saatavilla. Kuva: Silja Aitoaho

Alkoholia on tutkittu mielihyvän kautta

Perinteisesti alkoholia on Uhari-Väänäsen mukaan tutkittu mielihyvän kautta.

Hänen mukaansa kappa-opioidergistä järjestelmää lamaavat lääkeaineet saattaisivat kuitenkin tarjota varteenotettavan lääkkeellisen hoitomuodon alkoholin ongelmakäytön hoitoon.

– Alkoholisoitunut voi toki kokea mielihyvää juodessaan, mutta voi olla, että muut tekijät ajavat häntä juomaan. Kyse on tavallaan siitä, että aivojen tasapaino on keikahtanut. Kun alkoholia juodaan jatkuvasti enenevissä määrin, aivojen kappa-opioiderginen järjestelmä alkaa käydä ylikierroksilla.

Uhari-Väänänen korostaa, että hänen tutkimansa aivojen alue tuskin on ainoa retkahtamista säätelevä aivoalue.

– Huomionarvoista on myös se, että alkoholiriippuvuuden määritelmä ei ole, että juodaan paljon. Alkoholiriippuvuudesta on kyse silloin, kun alkoholia juodaan pakonomaisesti, hallitsemattomasti ja jatkuvasti enenevissä määrin.

Tutkimustuloksia kannattaisi hänen mukaansa kuitenkin hyödyntää, sillä alkoholiriippuvuuden mekanismit ja se, mihin kaikkeen alkoholi aivoissa vaikuttaa, on vielä monelta osin hämärän peitossa.

– Tutkimuksessa käyttämäni lääke vähensi rotilla ylilyöntejä alkoholinkäytössä. Siksi sitä kannattaisi ehdottomasti tutkia lisää. Tunnettu tosiasia on, että nykyiset alkoholismin hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät toimi kovin hyvin.

Alkon juopporotat uhkaavat päätyä pakkaseen

Alkon tutkimuslaboratoriossa kehitettiin 1960-luvulla kaksi rottakantaa, joista toiset joivat vapaaehtoisesti paljon alkoholia ja toiset eivät. Kokeellisen alkoholitutkimuksen tarpeisiin kehitetyt, AA- ja ANA-rotiksi nimetyt rotat ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna varsinaisia uranuurtajia.

Niiden avulla on etsitty syitä ja ratkaisukeinoja alkoholiriippuvuuteen. Rottatutkimusta on hyödynnetty muun muassa kehitettäessä lääkkeitä, jotka auttavat alkoholiriippuvuuteen.

Vaikka maailmalla on kehitetty vastaavia rottia, ovat suomalaiset juopporottakannat maailman vanhimpia.

Sittemmin Alkon laboratorio muuttui Kansanterveyslaitoksen alkoholintutkimusyksiköksi, josta tuli myöhemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alainen. Muutamia vuosia sitten kokeellinen alkoholitutkimus loppui THL:ssä säästösyistä ja samalla rottakantojen ylläpito siirtyi Helsingin yliopistolle.

Nyt Alkon juopporottien taru uhkaa päättyä kalliiden ylläpitokustannusten vuoksi. Raittiit ANA-rotat kokivat saman kohtalon jo muutama vuosi sitten, kun rottatutkimuksesta vastaava Helsingin yliopisto päätti lopettaa niiden rahoituksen.

Niistä ovat jäljellä enää alkiot pakastimessa.

Uhari-Väänänen pitää kokeellisen alkoholitutkimuksen alasajoa lyhytnäköisenä toimintana. Hän sanoo ymmärtävänsä, että alkoholiriippuvuuden taustamekanismien tutkiminen on kallista ja että koe-eläinten käyttöä halutaan vähentää. Silti siinä säästetään hänen mukaansa täysin väärässä paikassa.

– Retkahtaminen on alkoholiriippuvuudessa kaikkein vaikeimmin hoidettava asia. Siksi tarvittaisiin lisää tutkimusta, jossa etsitään mekanismeja ja syitä juomisen ja retkahtamisen taustalla, Uhari-Väänänen sanoo.

Hoitona terapia ja lääkkeet

Alkoholismin ja alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää pitkään, usein vuosikausia.

Pakonomainen, jatkuva, riippuvuutta ilmaiseva humalahakuinen alkoholin käyttö on vakava sairaustila.

Alkoholiriippuvuus on iso kansanterveydellinen ongelma.

Miehistä 10–15 prosenttia kärsii siitä jossain elämänsä vaiheessa. Naisilla alkoholiriippuvuus ei ole yhtä yleistä, mutta on viime vuosina yleistynyt.

Biologisella tasolla alkoholiriippuvuuden taustalla on päihteiden jatkuvan käytön ja stressin aiheuttama muutos keskushermoston toiminnassa.

Sitä hoidetaan erityyppisillä psykoterapioilla ja lääkkeillä.

Tällä hetkellä alkoholiriippuvuuden hoitoon on rekisteröity Suomeen neljä lääkeainetta: naltreksoni (Naltrexone), nalmefeeni (Selincro), disulfiraami (Antabus) ja akamprosaatti (Campral).

Naltreksonin ja nalmefeenin vaikutukset perustuvat niiden opioidergisiä järjestelmiä vaimentaviin vaikutuksiin.

 

Uusimmat

Fingerpori

comic