HYÖTYJUTUT

Kilometrit eivät haittaa, kun mennään kokille kylään – Ihmiset matkustavat erikoiseen ravintolaan jopa 100 kilometrin päästä: "Asiakkaita tulee laidasta laitaan"

Mikko Utter pitää Lohjalla ravintolaa, jonka asiakkaista suuri osa ajaa jopa 100 kilometriä päästäkseen maistelemaan ruokia. Tutustuimme tähän pikkuruiseen ravintolaan, kokosimme viisi muuta ruokamatkailukohdetta eri puolilta Suomea ja selvitimme, mikä on brunssin juju.
Mikko Utter tekee ruokaa käsityöläismeiningillä: pieniä määriä kerrallaan, hyvistä raaka-aineista ja tarinan kanssa tarjoiltuina. Lohjalaiseen ravintolaan tulee asiakkaita ympäri Etelä-Suomea ja etenkin pääkaupunkiseudulta. Kuva: Arttu Laitala
Mikko Utter tekee ruokaa käsityöläismeiningillä: pieniä määriä kerrallaan, hyvistä raaka-aineista ja tarinan kanssa tarjoiltuina. Lohjalaiseen ravintolaan tulee asiakkaita ympäri Etelä-Suomea ja etenkin pääkaupunkiseudulta. Kuva: Arttu Laitala

Ravintolassa käynti ei aina ole pelkästään vatsan täyttämistä. Joskus ravintola tai ruoka on jo itsessään niin erikoinen kokemus, että kohteeseen tullaan pitkienkin matkojen päästä ja paikkoja jonotetaan kuukausikaupalla.

Yksi tällaisista ruokamatkailukohteista on lohjalainen ravintola Mikko Utter. Asiakaskunnasta suuri osa on noin sadan kilometrin säteeltä Porvoon, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion sisäpuolelta, erityisesti pääkaupunkiseudulta.

– Kaikki eivät todellakaan ole ruokahifistelijöitä. Itsellenikin on mukavaa, että asiakkaita tulee laidasta laitaan, ravintoloitsija Mikko Utter sanoo.

Kokosimme tähän juttuun eri puolilta Suomea esimerkkejä ravintoloista, joihin tullaan matkojenkin päästä ja joihin jonotetaan lippuja jopa kuukausia.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Jälkiruokakahvien makeat herkut on aseteltu tikkuihin ravintola Mikko Utterissa. Alustana toimivalla puupölkylläkin on oma tarinansa. Kuva: Arttu Laitala
Jälkiruokakahvien makeat herkut on aseteltu tikkuihin ravintola Mikko Utterissa. Alustana toimivalla puupölkylläkin on oma tarinansa. Kuva: Arttu Laitala

Kokkishow ja maistelumenu yhdessä

Mikä ihme saa ihmiset ajamaan ruuan perässä kymmeniä ja satoja kilometrejä?

Utter itse näkee selityksenä sen, että ravintolan konsepti on poikkeuksellinen. Hänen mottonsa on ”tule kokille kylään”.

– Kaikki sai alkunsa siitä, kun kavereiden kanssa kokoonnuimme laittamaan yhdessä ruokaa ja viettämään iltaa. Teen ruokaa niin kuin tekisin sitä omille vierailleni, hän sanoo.

Asiakkaan silmin kyseessä on kokkishow, jota ruokailijat seuraavat pääsylipun hinnalla ja saavat tietenkin syödä kaiken sen, minkä valmistusta seuraavat.

Asiakaspaikkoja on vain kahdeksan. Ne on sijoiteltu baaritiskille niin, että hellan ääreen on esteetön näkymä. Kokki laittaa ruokaa ja kertoo koko ajan, miltä luomutilalta mikäkin vihannes tai lihakimpale on hankittu ja mistä viinit on tuotu.

Maistelumenu sisältää seitsemän erilaista pikku annosta, joiden raaka-aineet vaihtuvat muutaman viikon välein. Esimerkiksi kekri-menussa on muun muassa palsternakkaa, kylmäsavustettua haukea, sorsanmaksaa ja valkohäntäpeuraa.

Maakuntaruuat kannattaisi nostaa esiin

Utter aikoi alun perin perustaa ravintolansa Helsinkiin, mutta sitten perhe kasvoi ja alkoi omakotitalon etsintä.

– Löysimme Lohjalta unelmiemme talon. Emme olleet vaimoni kanssa kumpikaan edes käyneet täällä aiemmin, mutta nyt viihdymme, hän kertoo.

Ruokamatkailu ei ole Mikko Utterille vieras ilmiö. Ennen lasten syntymää hän reissasi vaimonsa kanssa maailmalla jopa kaksi kertaa vuodessa tutustumassa erilaisiin kiinnostaviin ravintoloihin.

– Se ei tarkoittanut pelkästään hienoja ravintoloita. Itseäni kiinnostavat myös katukeittiöt ja paikalliset ruokakulttuurit.

Suomessa Utter toivoisi, että maakuntaruuat ja perinneherkut tulisivat taas muotiin. Ne ovat olleet viime vuosina vähän piilossa ja pinnan alla.

– Hyvän ruisleivän perässä voisin matkustaa kauaskin. Myös nahkiaisten löytäminen vaatii vaivannäköä, hän luettelee.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Brunssien suosio perustuu hyvään hinta-laatusuhteeseen ja sunnuntain mukavaan yhdessäoloon. Kuva tamperelaisen Café Reilun brunssilta. Kuva: AAMULEHTI
Brunssien suosio perustuu hyvään hinta-laatusuhteeseen ja sunnuntain mukavaan yhdessäoloon. Kuva tamperelaisen Café Reilun brunssilta. Kuva: AAMULEHTI

Brunssi kruunaa viikonloppumatkankin

Hotellin Astorin brunssi Vaasassa on klassikko, jonne tullaan lähialueilta aina sadan kilometrin päästä. Brunssia on tarjoiltu viikonloppuisin yli kymmenen vuotta, ja sinne on jatkuvasti 3–4 viikon jono. Nytkin olisi, mutta hotelli on juuri päättänyt keskeyttää brunssitarjoilun koronatilanteen vuoksi.

Brunssi on tuonut porukkaa hotelliin myös yöpymään.

– Ihmiset ovat kuulleet meidän brunssistamme, haluavat tulla yöpymään ja tsekkaamaan sen. Sellaista porukkaa on ollut varsinkin Helsingistä, jossa brunssikulttuuri on ihan omaa luokkaansa, sanoo hotellin toimitusjohtaja Petra Gästgivars.

Brunssipöytä koostetaan sesongin mukaan, mutta joitakin klassikoita siinä on aina: pekonitaateleita ja amerikkalaisia kuppikakkuja.

Suvun ja juhlineiden nuorten suosiossa

Brunsseja alettiin tarjoilla Helsingissä 1980–1990-luvuilla. Sieltä ne levisivät hotelleissa tarjottuna muuallekin. Suosio on ollut 2000-luvun alun notkahdusta lukuun ottamatta vankka.

– Alussa brunssi oli koko suvun tapahtuma, jonne isovanhempien kanssa kokoontuivat lapset ja lapsenlapset. 2010-luvulla myös nuoret aikuiset löysivät brunssit. Alkoi tulla niin sanottuja hipsteribrunsseja, joille kolmekymppiset kokoontuvat kaveriporukalla, sanoo Haaga-Helian ravintolaliikkeenjohdon lehtori Outi Rekola.

– Niissä käyvät sulassa sovussa lapsiperheet ja hieman juhlineet nuoret aikuiset.

Aluksi brunssi oli ikään kuin pidennetty aamupala, jolta piti löytyä munakokkelia ja makkaraa. Nykyään se on viimeistellympi. Houkuttelevat makeat herkut ovat olennainen osa brunssia, samoin itse tehdyt mehut ja smoothiet.

Jotain kivaa, jännää ja uutta tarjolla

Runsaina, mielenkiintoisina buffet-pöytinä brunsseilla on hyvä hinta-laatusuhde. Tarjolle koetetaan saada aina myös ruokahifistelytrendin mukaisesti jotain kivaa, jännää ja uutta.

Brunssi on myös sosiaalinen tapahtuma.

– Sosiaaliset kohtaamiset eivät rajoitu viikonloppuiltoihin, vaan niitä on myös aamupäivisin ja päivisin brunssilla. Sieltä saa kohtuullisella hinnalla herkkuja ja hyvän olohuoneen, Rekola sanoo.

– Ihmiset haluavat kruunata viikonlopun herkuttelulla vaivattomasti, valmiissa pöydässä. Sitten rauhoitutaan kotiin sen jälkeen.

Uusimmat

Fingerpori

comic