HYÖTYJUTUT

Korona-arjesta ei ole tullut normaalia, mutta siitä voi saada siedettävää

Poikkeustila on ihmiselle henkisesti raskas monella tavalla, muun muassa siksi, että hän tuntee menettäneensä mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa. Kuva: EPA

Jo viikkokausia koronapandemian vuoksi jatkunet poikkeusolot alkavat monilla näkyä arjessa. Kodin seinät alkavat ahdistaa, arkisetkin asiat ärsyttävät eikä olo tunnu levänneeltä, vaikka illalla nukkumatti olisi kutsunut jo varhain.

SPR:n kriisipsykologin Nina Lyytisen mukaan tämä on merkki siitä, ettei poikkeusoloista ole vielä tullut meille uutta normaalia, sellaista tottumusta, joka olisi toinen luonto.

– Vaikka esimerkiksi osa perheistä on jo pystynyt luomaan uusia rutiineja, miten yhdistetään työarkea ja lasten koulua, niin paljon näkee myös väsymistä. Aika moni vanhempi alkaa olla tosi väsynyt ja kuormittunut, samaan aikaan kun arjesta puuttuvat monet niistä stressinsäätelykeinosta, joita olemme tottuneet käyttämään, Lyytinen sanoo.

–  Joudumme tosi paljon miettimään vaikkapa sitä, minne menisimme ulkoilemaan, jottei ihmisiä olisi liikaa, tai mikä on paras aika käydä kaupassa. Eli tilanne on uusi kaikille, eikä palautumiselle tahdo löytyä aikaa. Emme ole uudessa normaalissa, hän jatkaa.

Lyytinen muistuttaa myös, että olemme lyhyessä ajassa joutuneet oppimaan ja tottumaan moniin uusiin asioihin, mikä on työlästä.

– Uuden oppiminenhan vie voimia. Kun opimme uutta, otamme sille tilaa. Nythän siihen ei ole ollut mahdollisuutta, vaan on ollut pakko vain lähteä toimimaan tässä uudessa tilanteessa. Se väsyttää, Lyytinen kiteyttää.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Oman elämänsä hallinnan menetys on pelottava tunne. Psykologien mukaan tähänkin voi vaikuttaa.
Oman elämänsä hallinnan menetys on pelottava tunne. Psykologien mukaan tähänkin voi vaikuttaa. Kuva: EPA Oman elämänsä hallinnan menetys on pelottava tunne. Psykologien mukaan tähänkin voi vaikuttaa. Kuva: EPA

Julkinen eläin vai kotihiiri?

Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen korostaa ihmisten elämän erilaisuutta.

–Ihmiset kokevat eri tavoin tämän tilanteen. Jos elämässä ei etätöihin siirtymisen lisäksi ole hirveän moni muu asia muuttunut, niin sopeutuminen on todennäköisesti onnistunut melko hyvin. Omaisensa koronapandemiassa menettäneen tilanne taas on luonnollisesti täysin toinen. Eli tämä on hirveän yksilöllistä, Ojanen muistuttaa.

Yleisellä tasolla Ojanen arvioi ihmisten olevan vaiheessa, jossa on meneillään tilanteen laajempi ymmärtäminen ja hyväksyminen.

–  Samanaikaisesti vapautuu ehkä jo voimavaroja arkisiin ajatuksiin, mutta varmasti pandemia vielä aika ajoin nousee mieleen ja kuormittaa oloa.

Se, miten jokainen tykönään uuteen korona-arkeen sopeutuu, riippuu luonnollisesti myös siitä, millaiseen arkeen oli ennen tottunut.

– Jos on ollut paljon aktiviteetteja ja vilkas sosiaalinen elämä, sopeutuminen on toki aivan toisenlaista kuin ihmisellä, joka on aikaisemminkin viihtynyt hyvin kotona, muistuttaa puolestaan Lyytinen.

Ja onko korona-arki sitten pelkästään kirous? Ei välttämättä, sanovat mielen ammattilaiset.

–  Monihan on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sanonut, että on ollut kiva olla enemmän kotona ja nauttia siitä, että elämä on rauhoittunut. Osalla taas työkuorma on helpottanut, ja he ovat vihdoin saaneet omalle palautumiselleen enemmän aikaa, Lyytinen pohtii.

– Omat arvothan saattavat näissä kriisitilanteissa jopa kirkastua. Alkaakin ymmärtää, mikä on oman elämän syvempi merkitys, uskoo puolestaan Ojanen.

Toivon tällä puolen

Poikkeustila on ihmiselle henkisesti raskas monella tavalla, muun muassa siksi, että hän tuntee menettäneensä mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa. Oman elämänsä hallinnan menetys on pelottava tunne. Psykologien mukaan tähänkin voi vaikuttaa.

–  On tärkeää säilyttää usko siihen, että tämä loppuu. Olemme poikkeustilanteessa, tämä ei ole pysyvää. On tärkeää lähteä hakemaan niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, olkoot ne sitten pienempiäkin. Esimerkiksi voin vaikuttaa siihen, mihin aikaan syön aamupalani, miten tauotan työtäni, koska ja mihin lähden ulos liikkumaan. Näiden asioiden etsimiseksi joutuu tekemään vähän työtä, mutta se kannattaa, Lyytinen neuvoo.

– Voi yrittää kiinnittää huomiota niihin asioihin, joista ei koronatilanteenkaan vuoksi ole tarvinnut luopua. Tunteet eivät synny tyhjästä, jospa löytäisi joka päivä jotain, josta voisi olla kiitollinen, näkisi asioissa myönteisiäkin puolia, Ojanen evästää.

Aina eivät omat voimat kuitenkaan riitä. Silloin on haettava apua, ja myös otettava sitä vastaan.

–  Aika usein me suomalaiset olemme sellaisia yksin pärjäämisen ihannoijia. Nyt viimeistään olisi hyvä sitä rimaa laskea ja ottaa tukea vastaan. Hyväksyä, että on tarvitseva, Ojanen jatkaa.

Kaikissa kriiseissä ihmisen tärkeimpiin voimavaroihin kuuluu toivo. Niin pandemiassakin.

–  Toivon säilyttäminen siitä, että tämäkin loppuu joskus. Se on tärkeää, Lyytinen kiteyttää.

–  Tämä pakottaa jokaisen meistä pysähtymään. Silloin on hyvä muistaa, että yhteys muihin on olemassa, ja se säilyy, vaikka ei olisikaan tällä hetkellä fyysistä, Ojanen tähdentää.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic