HYÖTYJUTUT

Kumpi on parempi teko ilmaston kannalta, tavallinen vai kauramaito? Ja miksei lähiniityn nauta aina voita hiilijalanjäljessä tehobroileria?

Jos haluat sekä syödä terveellisesti että estää ilmastonmuutosta, vähennä lihan osuutta ja täytä lautanen kasviksilla.
Avomaankasvit ja palkokasvit ovat ilmastoystävällisen ruokavalion ytimessä. Hedelmien ja kasvisten kuljetusketju on viritetty niin tehokkaaksi, että kuljetuksen osuus ympäristövaikutuksista on yleensä pieni.

Ruuantuotanto aiheuttaa noin viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Oikeilla valinnoilla voidaan sekä pienentää hiilijalanjälkeä että syödä terveellisemmin.

Nykytietämyksen mukaan suurin ilmastoteko on siirtyä vegaaniseen ruokavalioon, mutta samalla pitää kiinnittää huomiota ravitsemukseen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen.

Jos ei ole valmis luopumaan lihasta, kannattaa ainakin vähentää sen syömistä.

Tuotantoeläimistä sialla ja broilerilla on kiloa kohden pienin ilmastovaikutus. Naudan ilmastovaikutukset ovat suuremmat, mutta toisaalta naudanliha on erinomainen rauhan lähde. Laiduntajilla on mahdollisesti myös positiivisia ympäristövaikutuksia, Saarinen kertoo.

Laiduntamalla on mahdollista ylläpitää luontotyyppejä, jotka ovat uhattuina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan laidunneta siten, että se maksimaalisesti tukisi luonnon monimuotoisuutta.

 

Rasvaton maito on ympäristöystävällisin maitotuote

Nautakarjaan liittyvä toinen mahdollisesti positiivinen ilmiö on maaperän kyky sitoa hiiltä. Saarisen mukaan nurmet ehkä sitovat hiiltä, mutta mekanismia ei vielä tunneta kovin tarkasti.

– On myös huomattu, että luomuviljelyssä on sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät hiilen sitoutumista maaperään.

Suomalainen naudanliha on suurimmaksi osaksi maidontuotannon sivutuote. Nykytietämyksen mukaan maidontuotannon liittyvän lihan hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin pihvikarjan. Ulkomaisen lihan, myös broilerin ja sian, tuotanto aiheuttaa yleensä kotimaista suurempia riskejä ympäristö- ja muihin vaikutuksiin kuin kotimaisen lihan tuotanto.

– Suomessa eläimille ei syötetä varalta antibiootteja, eikä broilerissa ole salmonellaa, Saarinen sanoo.

Maitotuotteista ympäristöystävällisintä on rasvaton maito. Kaurajuoman ilmastovaikutus on samaa luokkaa kuin rasvattoman maidon. Tämä johtuu osin laskutavasta. Maitotuotteiden päästöjä kohdennetaan muun muassa sen mukaan, kuinka paljon tuotteissa on rasvaa ja kiintoaineita. Kaurajuoman ilmastovaikutusta nostavat toisena raaka-aineena käytetty rypsiöljy ja valmistusprosessi.

Lue myös: Kuluttajien syyllistäminen ei auta ilmastoa, sanoo tutkija – Paras tapa on painostaa poliitikkoja: ”Ilmastonmuutos tarvitsee omat karvalakkilähetystönsä”

Lähiruoka ei ole automaattisesti hyväksi ilmastolle

Ilmaston kannalta parhaita kasviksia ovat avomaankasvit kuten porkkana ja lanttu. Papuja ja palkokasveja tulisi syödä nykyistä enemmän.

Vaikka kasvihuoneiden energiatekniikka on kehittynyt viime vuosina, kasvihuoneessa kasvattaminen kuluttaa edelleen enemmän energiaa kuin avomaa.

– Kasvihuonekasvikset eivät ole kovin hyvä valinta, jos tuotannossa käytetään fossiilisia polttoaineita. Kuluttajan on hyvin vaikea saada sitä selville. Tarvittaisiin enemmän informaatiota ostopäätösten tueksi, Saarinen sanoo.

Ilmaston kannalta lähiruoka ei automaattisesti ole parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu. Valtavirtatuotteissa kuljetuksen osuus ympäristövaikutuksista on pieni.

– Jos lähiruoka tarkoittaa pieniä ruokaeriä, joita kuljetetaan tehottomasti, kuljetuksen osuus ilmastovaikutuksista kasvaa.

 

Juttu on julkaistu forssanlehti.fi:ssä ensimmäisen kerran 31.10.2018.

 

Suosi lautasella kotimaista järvikalaa

Ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaa syödä 2–3 kertaa viikossa. Kala on hyvä proteiinin lähde, ja siitä saa myös monityydyttymättömiä rasvoja ja D-vitamiinia. WWF suosittelee kalaa, jolla on vastuullisen pyynnin MSC- tai vastuullisen kasvatuksen ASC-ympäristömerkintä tai joka on luomukasvatettua.

Ympäristön kannalta parhaita ruokakaloja ovat kotimaiset järvikalat kuten ahven, hauki, made, kuha ja muikku. Osa niistä kasvaa myös meressä.

Sisävesien ja kasvatettu siika on hyvä valinta lautaselle. Mereltä saatavasta saaliista suurin osa on erittäin uhanalaiseksi luokiteltua vaellussiikaa. Silakasta suurin osa pyydetään Selkämereltä, jossa kanta kestää hyvin kalastusta.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on ympäristöystävällisempää kuin norjalainen kasvatettu lohi.

Erilaisia särkikaloja kuten särkeä ja lahnaa on jopa liiaksi Suomen järvissä. Ylisuuret kannat rehevöittävät vesistöjä, joten särkikalojen pyydystäminen ja syöminen on varsinainen ympäristöteko.

Uusimmat