HYÖTYJUTUT Lounais-Häme

Lääkäri varoittaa: Ethän syö närästyslääkkeitä turhaan? Voivat aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, ripulia ja ihottumaa

Närästääkö? Et ole yksin. Närästyslääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina voimakkaasti. Lääkärit ovat huolissaan siitä, että moni syö niitä ilman lääketieteellisiä perusteita. Kelassa on huomattu, että viime vuosina protonipumpun estäjien hinnat ovat nousseet. Ylipaino ja tupakointi altistavat närästykselle. Näillä vinkeillä helpotat oireita ilman lääkkeitäkin.

Närästys on länsimaissa hyvin yleinen vaiva, jolle altistavat erityisesti ylipaino ja tupakointi. Satunnaisesta närästyksestä kärsii eri tutkimusten mukaan jopa 30–40 prosenttia ja refluksitaudista 10–20 prosenttia länsimaiden aikuisväestöstä.

– Ylipainoisilla refluksisairaus on 2–3 kertaa yleisempi kuin normaalipainoisilla. Etenkin keskivartalolihavuus altistaa refluksitaudille, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian ylilääkäri ja professori Markku Voutilainen.

Refluksitaudista on kyse silloin, kun lievää närästystä on vähintään 2–3 kertaa viikossa tai keskivaikeita tai vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa. Närästyksen lisäksi refluksitauti voi aiheuttaa käänteisvirtausta, jolloin mahansisältöä nousee kurkkuun tai suuhun ilman ponnistelua.

Närästys ja refluksioireet tuntuvat polttavana kipuna tai tunteena ylävatsalla ja rintalastan takana ja voivat säteillä kaulalle saakka. Usein oireet ilmaantuvat ruokailun jälkeen, fyysisen ponnistelun yhteydessä tai makuulla.

– Närästys ja refluksioireet voivat haitata elämää merkittävästi. Esimerkiksi yölliset refluksioireet voivat haitata nukkumista. Elämänlaatu huononee ainakin jos oireita on useasti viikossa, Voutilainen toteaa.

Kohota sängyn päätyä

Refluksitaudin oireita voi lievittää elämäntavoilla. Laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen ja suklaan, alkoholin, rasvaisten ruokien ja hiilihapollisten juomien välttäminen vähentävät oireita.

Jos närästys vaivaa öisin, kannattaa opetella nukkumaan sängyn pääty kohotettuna.

Apua saa myös närästykseen tarkoitetuista lääkkeistä, joista tehokkaimpia ovat histamiini 2-reseptorin salpaajat ja protonipumpun estäjät. Satunnaisen ja nopeasti ohimenevän närästyksen hoidon voi aloittaa antasideilla eli mahahappoa neutraloivilla aineilla.

Vaikka elämäntavoilla on vaikutusta, myös geneettiset tekijät vaikuttavat refluksitaudin ilmaantumiseen. Geneettisten tekijöiden mekanismit tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.

Lääkkeitä napsitaan turhaan

Närästyksen ja refluksioireiden hoidossa yleisesti käytettyjen niin sanottujen protonipumpun estäjien eli ppi-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Suuri osa ppi-lääkkeiden käyttäjistä kuitenkin syö niitä turhaan.

1990-luvun loppuvuosiin verrattuna esimerkiksi Losec ja Somac Control -kauppanimillä myytävien ppi-lääkkeiden kulutus on 2000-luvun aikana yli viisinkertaistunut. Valmisteet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja ensimmäiset itsehoitoon tarkoitetut valmisteet tulivat apteekkeihin vuosina 2009–2010.

Protonipumpun estäjien yleistymistä selittää niiden tehokkuus mahahapon erityksen hoidossa. Liikahappoisuuden hoitoon on käytössä myös muita lääkkeitä, mutta niiden myynti on ollut laskussa, sillä yksikään toinen tähän vaivaan tarkoitettu lääke ei ole yhtä tehokas.

Närästys ja refluksioireet ovat myös hyvin yleisiä vaivoja, joista kärsii eri tutkimusten mukaan jopa kolmannes länsimaiden aikuisväestöstä.

Ppi-lääkkeet ovat lyhytaikaisessa käytössä hyvin siedettyjä ja niitä pidetään turvallisena. Esimerkiksi ylävatsavaivojen Käypä hoito –suosituksessa niitä suositellaan ensisijaisena lääkkeenä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian ylilääkäri ja professori Markku Voutilainen kuitenkin sanoo, että ppi-lääkkeiden kohdalla puolet lääkemääräyksistä on turhia.

– Tutkimusten mukaan sekä avohoidossa että sairaalassa aloitetuista ppi-hoidoista noin puolessa ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä.

Närästyslääkkeet ovat iso bisnes

Ongelmallista on nimenomaan ppi-lääkkeiden pitkäaikainen tai jatkuva käyttö. Vaikka lääkkeiden haittavaikutusriski on vähäinen, on mahdollista, että pieni osa käyttäjistä saa niistä vakaviakin haittavaikutuksia.

Mahdollisten haittavaikutusten lisäksi turhien lääkkeiden käytöstä koituu myös kustannuksia sekä potilaille itselleen että yhteiskunnalle.

Aivan pienistä summista ei ole kyse, sillä vuonna 2016 liki 650 000 suomalaista osti lääkärin määräämiä, Kela-korvattavia ppi-lääkkeitä liikahappoisuuden hoitoon ja refluksitaudin oireisiin yhteensä 42 miljoonalla eurolla.

Kela maksoi näistä reseptillä määrätyistä lääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia 15 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korvaus henkilöä kohti oli 24 euroa.

Reseptilääkkeiden lisäksi ppi-lääkkeitä ostettiin viime vuonna myös ilman reseptiä yhteensä 7,2 miljoonalla eurolla. Itsehoitolääkkeiden myynnin vähäisempää määrää selittää muun muassa se, että ne on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas lääkärit yleensä määräävät lääkkeitä 2–3 kuukauden ajaksi.

Lääkkeiden hinnat ovat nousussa

Kelassa on huomattu, että samalla kun ppi-lääkkeiden käyttö on kasvanut, myös niiden viitehinnat ovat nousseet.

Kelan erikoistutkija, dosentti Leena Saastamoinen kertoo, että ilmiö on tullut esille Kelan ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuosittain julkaiseman Suomen lääketieto -julkaisun kokoamisen yhteydessä, kun julkaisuun on kerätty tietoja lääkkeiden kulutuksesta ja niistä maksettavista sairausvakuutuskorvauksista.

– Ppi-lääkkeiden viitehintojen nousu huomattiin jo vuonna 2012. Voidaan sanoa, että ppi-lääkeiden korvaussummat ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana lähes kolmella miljoonalla eurolla, vaikka kulutus on kasvanut melko vähän.

Saastamoisen mukaan sama ilmiö on ollut havaittavissa myös useiden muiden lääkkeiden, muun muassa sydän- ja verisuoni- ja psykoosilääkkeiden, kohdalla. Yhteistä näille lääkkeille on se, että ne ovat kaikki halpoja, viitehintajärjestelmässä mukana olevia lääkkeitä, joilla on paljon käyttäjiä.

Viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. Siinä samaa lääkeainetta sisältävät valmisteet kuuluvat samaan viitehintaryhmään ja potilaalle maksettava Kela-korvaus määritellään edullisemman markkinoilla olevan rinnakkaisvalmisteen hinnan mukaan.

Saastamoisen mukaan viitehintojen nousua selittää yksinkertaisesti se, että lääkeyhtiöt ovat nostaneet hintojaan.

– Viitehintajärjestelmän yksi piirre on se, että hintakilpailu ei toimi, vaan lääkefirmat hivuttavat hintoja ylöspäin.

Protonipumpun estäjät eivät lisää Alzheimer-riskiä

Edes pitkäaikainen tai suuriannoksinen protonipumpun estäjien käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, osoittaa Itä-Suomen yliopiston vuosi sitten julkaisema laaja tutkimus, jossa olivat mukana kaikki suomalaiset Alzheimerin tautiin vuosina 2005–2011 sairastuneet.

Protonipumpun estäjien yhteyttä Alzheimerin tautiin tutkittiin, koska niiden käyttö oli kahdessa aiemmin julkaistussa saksalaistutkimuksessa yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin, kertoo tutkimusta vetänyt Itä-Suomen yliopiston dosentti Heidi Taipale.

– Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa joidenkin protonipumpun estäjien oli havaittu vaikuttavan amyloidin kertymiseen aivoihin, ja amyloidin lisääntyminen on yksi Alzheimerin tautiin liittyvistä muutoksista, vaikka ei tiedetä onko se taudin syy. Dementia-yhteyden ajateltiin liittyvän tähän vaikutukseen sekä mahdolliseen B12-vitamiinin imeytymisen estoon, Taipale sanoo.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen lisäksi viime kuukausina on Taipaleen mukaan julkaistu useita protonipumpun käytön ja kognition heikentymisen tai dementian yhteyttä selvittäviä tutkimuksia.

Niidenkään tulosten perusteella ei voida sanoa, että protonipumpun estäjien käyttö aiheuttaisi dementiaa.

Päänsärkyä, pahoinvointia ja ripulia

Protonipumpun estäjät ovat parhaillaan vilkkaan tutkimuksen kohteena niin Suomessa kuin muualla maailmalla, sillä niiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvistä riskeistä ei ole paljon tietoa.

Protonipumpun estäjien yleisimmät haittavaikutukset ovat lieviä, kuten päänsärky, pahoinvointi, ripuli ja ihottuma.

Pitkäaikaiskäytössä protonipumpun estäjien on esimerkiksi esitetty vähentävän vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä.

Lisäksi on esitetty, että B12-vitamiinin ja kalsiumin imeytymisen pitkäaikainen esto voisi haurastuttaa luita ja johtaa lisääntyneeseen murtumien riskiin.

– Tulokset ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia eikä niistä voida vielä vetää johtopäätöstä. Protonipumpun estäjien käytön mahdollinen yhteys lonkkamurtumiin onkin ryhmämme tutkimuskohteena, Taipale sanoo.

Jatkuva närästys on syy mennä lääkäriin

Laihdutus ja liikunnan lisääminen sekä tupakoinnin lopettaminen vähentävät refluksitaudin oireita.

Vältä rasvaisia ruokia, suklaata, alkoholia ja hiilihappopitoisia juomia ja syömistä ennen nukkumaanmenoa.

Jos refluksioireet vaivaat yöllä, korota vuoteen päätyä.

Makaa vasemmalla kyljellä. Se nostaa ruokatorven alasulkijan painetta ja vähentää ruokatorven happokuormitusta.

Jos tarvitset närästysvaivoihin toistuvasti reseptivapaita lääkkeitä, on parasta mennä lääkäriin. Samoin jos närästykseen liittyy nielemisvaikeuksia, oksentelua tai laihtumista.

Lääkäri arvioi, riittääkö lääkehoito vai onko ruokatorven ja mahalaukun tähystystutkimus eli gastroskopia tarpeellinen.

Tähystystutkimuksen ajoitus perustuu lääkärin harkintaan. Jos oireet eivät ole hälyttäviä ja potilas on alle 50-vuotias, voidaan ensin kokeilla kahden kuukauden ajan lääkehoitoa ennen tähystystutkimusta.

Gastroskopiassa tutkitaan muun muassa onko refluksi aiheuttanut ruokatorveen limakalvovauriota tai haavaa sekä voidaan todeta refluksille altistava pallean liukutyrä.

Gastroskopiassa otettavissa koepaloissa voidaan myös todeta Barrettin ruokatorvi, johon liittyy lisääntynyt ruokatorven rauhassyövän riski.


Lähde: Gastroenterologian ylilääkäri, professori Markku Voutilainen


Juttu on julkaistu Forssan Lehdessä ensimmäisen kerran 25.12.2018

Fingerpori

comic

Uusimmat