HYÖTYJUTUT

Laki vapautti kääntymissäännöt risteyksissä, mutta jalankulkijoille ja autoilijoille jäi yhä vaaranpaikkoja – Lue, mikä on kaistanvalinnan pääsääntö

Uutta ryhmittymismahdollisuutta hyödyntävä autoilija on väistämisvelvollinen muihin kääntyjiin nähden, mutta niukka pykäläteksti ei tätä suoraan kerro. Suojatiellä oleva voi yllättyä, jos auto kääntyy leveällä linjalla suoraan kohti.
Perussääntö: Kun ajoneuvolla käännytään risteävälle kaksi- tai useampikaistaiselle tielle, kääntyjä voi nyt tilanteen huomioon ottaen valita, mille kaistalle hän ajaa. Kääntymisestä on ilmoitettava muille ajoissa suuntavilkulla, eikä haittaa tai vaaraa saa aiheuttaa. Kuva: Kari Pitkänen
Perussääntö: Kun ajoneuvolla käännytään risteävälle kaksi- tai useampikaistaiselle tielle, kääntyjä voi nyt tilanteen huomioon ottaen valita, mille kaistalle hän ajaa. Kääntymisestä on ilmoitettava muille ajoissa suuntavilkulla, eikä haittaa tai vaaraa saa aiheuttaa. Kuva: Kari Pitkänen

Kesäkuussa voimaan tullut uusi tieliikennelaki teki risteyksissä kääntymisistä helpompia. Tai niin ainakin äkkipäätä näyttää.

Lain 22. pykälä sallii kääntymistavan, joka oli käytännössä yleistynyt jo aikaisemmin. Kääntyvän ajoneuvon ei enää ole pakko ryhmittyä suoraan oikealle tai vasemmalle ajokaistalle, kun käännytään kaksi- tai useampikaistaiselle tielle.

Jos tilanne sallii, ajoneuvon saa ohjata suoraan haluamalleen kaistalle tai – jos kaistamerkintöjä ei ole – sille puolelle leveää ajorataa, jota haluaa jatkossa ajaa.

Entisen tieliikennelain mukaan kääntyjän oli valittava lähin vapaa ajokaista. Tarvittavat kaistanvaihdot oli tehtävä vasta risteysalueen jälkeen.

Vanhankin lain mukaan tienkäyttäjällä tosin oli mahdollisuus käyttää tilapäisesti mitä tahansa tien osaa, jos hän ei vaarantanut toisia tai aiheuttanut muille haittaa. Esimerkiksi kuorma-auton on usein pakkokin oikoa risteyksissä.

Vilkku ei kerro kaikkea

Useimmissa ajotilanteista vapaa kaistanvalinta ei tuota erityisiä vaikeuksia. Lakimuutos oli siis tervetullut ja helpottaa ajamista taajamissa ja kääntymistä yksisuuntaisille monikaistaisille kaduille.

Lain mukaan risteyksestä saa poistua ”sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen”. Mitä se tarkoittaa?

– Tilannetta on arvioitava tarkkaan ennen kääntymistä. Tuleeko joku ajoneuvolla vastaasi, onko perässäsi joku tai onko joku ylittämässä katua risteyksessä, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara neuvoo.

Risteystilannetta on arvioitava tarkkaan ennen kääntymistä, Liikenneturvan koulutusohjaaja Kuva: Kari Pitkänen
Risteystilannetta on arvioitava tarkkaan ennen kääntymistä, Liikenneturvan koulutusohjaaja Kuva: Kari Pitkänen

Monikaistaisen kadun risteyksessä on useimmiten suojatie ja jopa pyörätien jatke. Kääntyvän ajoneuvon on tietenkin joka tapauksessa väistettävä ylittäjiä, mutta:

– Kävelijä tai pyöräilijä ei voi pelkästä auton suuntamerkistä päätellä, mille kaistalle tämä aikoo kääntyä.

– Jalankulkija saattaa myös liikkua hitaasti esimerkiksi kepin tai rollaattorin kanssa. Autoilijan on maltettava mielensä ja odotettava rauhassa, että myös uloin ajokaista on vapaa.

Kääntymisestä tulee entistä yllättävämpi, mikäli vilkun käyttö unohtuu. Tästä pahasta tavasta kannattaa siis pyrkiä tosissaan eroon.

Perussääntö säilyi

Uudenkin tieliikennelain oloissa kääntymisen perussäännöt ovat yhä ennallaan.

Oikealle käännyttäessä ajoneuvo ohjataan mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeaa reunaa. Vasemmalle käännyttäessä ryhmitytään keskiviivan tai -linjan oikealle puolelle tai yksisuuntaiselle ajoradalle sen vasempaan reunaan.

Monissa tilanteissa on edelleen turvallisinta ja varminta noudattaa entistä yksiselitteistä sääntöä ja vaihtaa kaistaa vasta risteysalueen jälkeen.

Perussäännöt vastaavat myös Suomea sitovien kansainvälisten tieliikennesopimusten artikloja.

Vanha ajotapa pätee

Vapaan kaistanvalinnan koko sisältö ja tarkoitus avautuvat syvällisemmin, kun luetaan nykyisen tieliikennelakiesityksen perusteluosiota vuodelta 2017.

Ensinnäkin poikkeussäännössä on kyse kansallisesta, ei kansainvälisestä lainsäädännöstä.

Perusteluissa huomautetaan, että ”pääsääntö olisi 2. momentissa säädetty kääntyminen ja 3. momentin mukaisesti kääntyvä olisi väistämisvelvollinen 2. momentin mukaan kääntyvään nähden”.

Selkokielellä sanottuna kääntymistilanteissa on etuajo-oikeutettu se, joka noudattaa perussääntöjen mukaisia kääntymisohjeita. Hän lienee myös vahvoilla, jos joudutaan punnitsemaan syyllisyyttä mahdolliseen kolariin.

Vaaranpaikka: Kaksikaistaisella tiellä on useimmiten risteyksessä suojatie. Sitä ylittävä ei voi päätellä auton suuntamerkin perusteella, mille kaistalle tämä aikoo kääntyä. Suojatietä lähestyvän on odotettava, että ajoreitti on vapaa ulommankin kaistan puolella. Autoilija on tilanteessa väistämisvelvollinen. Kuva: Kari Pitkänen
Vaaranpaikka: Kaksikaistaisella tiellä on useimmiten risteyksessä suojatie. Sitä ylittävä ei voi päätellä auton suuntamerkin perusteella, mille kaistalle tämä aikoo kääntyä. Suojatietä lähestyvän on odotettava, että ajoreitti on vapaa ulommankin kaistan puolella. Autoilija on tilanteessa väistämisvelvollinen. Kuva: Kari Pitkänen

– Pykälän toinen momentti on pääsääntö. Kolmas momentti on tälle alisteinen, eikä se siksi ole ristiriidassa kansainvälisen tieliikennesopimuksen kanssa, liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä huomauttaa.

– Siten vaikkapa ruotsalaiset, joiden liikennesäännöissä ei ole tällaista poikkeusta, voivat tieliikennelain väistämisvelvollisuuksia noudattaen kääntyä Suomessakin turvallisesti ja sujuvasti.

Varaudu väistämään

Mikäli risteyksessä kääntyvä päättää hyödyntää oikeuttaan vapaaseen kaistanvalintaan, hänen on varauduttava väistämään myös muita kääntyviä ajoneuvoja – tietä ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisäksi.

Silläkään ei ole merkitystä, kääntyykö hän tilanteessa oikealle vai vasemmalle. Vapaus siis tuo mukanaan vastuuta.

Tieliikennelain perusteluosion mukaan Muu liikenne huomioon ottaen -ilmaistu ”osoittaa, että kääntyjä olisi vastuussa turvallisesta kääntymisestä suhteessa muuhun liikenteeseen”.

– Kääntymistä koskeva liikennesääntö ei sulje pois väistämissääntöjä, liikenneneuvos Kiiski painottaa.

– Eli jos kaksi kääntyvää ajoneuvoa törmää tilanteessa, jossa toinen kääntyy oikealle ja toinen vasemmalle ja toinen näistä kääntyy pääsäännön vastaisesti, molemmat ovat osaltaan väistämisvelvollisia.

Väistämisvelvollisuus: Risteyksessä vasemmalle kääntyvä auto (punainen) on normaalistikin väistämisvelvollinen vastaantuleviin tai oikealle kääntyviin ajoneuvoihin nähden. Tieliikennelain perustelujen mukaan myös uutta vapaampaa kääntymismahdollisuutta hyödyntävä on väistämisvelvollinen. Kuva: Kari Pitkänen
Väistämisvelvollisuus: Risteyksessä vasemmalle kääntyvä auto (punainen) on normaalistikin väistämisvelvollinen vastaantuleviin tai oikealle kääntyviin ajoneuvoihin nähden. Tieliikennelain perustelujen mukaan myös uutta vapaampaa kääntymismahdollisuutta hyödyntävä on väistämisvelvollinen. Kuva: Kari Pitkänen

Pykäläteksti jäi niukaksi

Tienkäyttäjän näkökulmasta pieni ongelma on se, että valmiin lain pykälätekstiin ei päätynyt suoraa mainintaa poikkeussäännön hyödyntäjän väistämisvelvollisuudesta.

Se olisi siis osattava päätellä muiden risteysajon liikennesääntöjen ja liikennemerkkien väistämissääntöjen perusteella. Liikennesäännöt näet toimivat vain kokonaisuutena.

Liikenneneuvos Kiisken mukaan pykäläteksti ei ole ristiriidassa kansainvälisen tieliikennesopimuksen kanssa.

– Perustelut ovat niukat, koska kansainvälisten sopimusten määräyksiä ei perustella. Ne ovat yhdessä sovittuja sääntöjä siitä, että näin toimitaan ”kaikkialla”.

– Lakitekstissä on lainalaisuuksia, joiden perusteella lait muotoillaan. Lain perusteluilla on puolestaan tärkeä merkitys oikeuslähteenä, hän huomauttaa.

Tieliikennelaki 22 §: Kääntyminen

Kääntyvällä ajoneuvolla ei saa aiheuttaa vaaraa eikä tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville.

Risteyksessä on ajoneuvolla oikealle käännyttäessä ohjattava mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeaa reunaa.

Risteyksessä on ajoneuvolla vasemmalle käännyttäessä ohjattava niin, että ajoneuvo jättää risteyksen välittömästi risteävän ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealla puolella tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla.

Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen.

Uusimmat

Fingerpori

comic