HYÖTYJUTUT

Merkityksellinen elämä koostuu ainakin neljästä tekijästä – Filosofi Frank Martela tiivistäisi elämän tarkoituksen yhteen lauseeseen

Frank Martelan mielestä elämän tarkoitusta on hyvä pohtia edes silloin tällöin. Muuten vaarana on, että elämä luisuu muiden odotusten mukaan eletyksi tai nautintojen tavoitteluksi. Esimerkiksi muiden auttaminen tekee elämästä mielekästä ja lisää hyvinvointia. Kysyimme filosofilta myös, miten mieli pysyy maailman alituisessa muutoksessa mukana.
Frank Martelan mukaan ihmisellä on luonnostaan tarve tehdä toisille hyvää. Kuva: MEERI UTTI
Frank Martelan mukaan ihmisellä on luonnostaan tarve tehdä toisille hyvää. Kuva: MEERI UTTI

Kun filosofi Frank Martelalta kysyttiin 6-vuotiaana, mikä hänestä tulee isona, hän vastasi: maailman tutkija.

Tuo mielenkiinto on kantanut siitä lähtien. Pikku hiljaa Martelan koko maailmaa koskeva kiinnostus on löytänyt hieman kapeammat uomat. Erityisesti hän on kiinnostunut ihmisyyden perimmäisistä kysymyksistä ja hyvästä elämästä.

Martela kertoo kustantamonsa neuvotteluhuoneessa teekupin äärellä, että hän on tutkinut ja pohtinut elämän tarkoitusta paljon kymmenen viime vuoden aikana. Nyt aika oli kypsä kirjoittaa aiheesta kirja.

Sen nimi on ei enempää eikä vähempää kuin Elämän tarkoitus – suuntana merkityksellinen elämä.

Filosofit antiikin ajoista lähtien ovat pohtineet vastausta tähän perimmäiseen kysymykseen. Myös Martelan mielestä kysymys on keskeinen.

– Filosofi ja kirjailija Albert Camus totesi aikoinaan, että jos emme tiedä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen, miksi keskittyä mihinkään muuhunkaan kysymykseen, Martela sanoo.

Frank Martela haluaisi tutkia jatkossa, kuinka ihmisten hyvinvointia voisi mitata koko yhteiskunnan tasolla. Tuloksia voisi soveltaa muun muassa poliittiseen päätöksentekoon. Kuva: MEERI UTTI
Frank Martela haluaisi tutkia jatkossa, kuinka ihmisten hyvinvointia voisi mitata koko yhteiskunnan tasolla. Tuloksia voisi soveltaa muun muassa poliittiseen päätöksentekoon. Kuva: MEERI UTTI

Merkityksellinen elämä koostuu neljästä asiasta

Ensinnäkin Martela haluaa tehdä selväksi, ettei olemassa ole ”kosmista ylhäältä annettua kaikkia koskevaa elämän tarkoitusta”.

Jokaisen tulee löytää merkitys omista lähtökohdista käsin. Se voi löytyä pohdintojen kautta, mutta hyvän elämän voi elää uhraamatta kysymyksellä hetken hetkeä.

Siinä on tosin vaara, että elämä ajautuu sivuraiteelle, jossa ihmisen maallista taivallusta johtaa esimerkiksi eläminen muiden odotusten mukaan, hyväksynnän haku tai materian tavoittelu. Se ei johda filosofin mukaan todennäköisesti hyvään ja merkitykselliseen elämään.

Tästä syystä Martela kannustaa jokaista paneutumaan asiaan edes hetkeksi. Toisaalta asian liika vatvominenkaan ei ole hyväksi.

– Hyvään elämään kuuluu se, että pystyy olemaan läsnä hetkessä sen enempää pohtimatta niitä asioita. Sopiva balanssi on hyvä löytää.

Kysymykseen elämän tarkoituksesta ja hyvästä elämästä ei ole yhtä oikeaa vastausta. Martela on päätynyt siihen, että merkityksellinen elämä koostuu ainakin neljästä asiasta: läheisistä ihmissuhteista, hyvän tekemisestä, itsensä toteuttamisesta ja oman potentiaalin saamisesta käyttöön.

Asiat kuulostavat melko arkisilta. Näin se filosofin mukaan myös on.

– Perusviestini on se, että merkityksellisyys ei ole esoteerinen hankala asia, vaan muodostuu pitkälti jokaisen hyviksi ja merkityksellisiksi tunnistamista asioista.

Vaikeus on siinä, että hyvät perusasiat saattavat arjen keskellä unohtua. Muun muassa mainonta houkuttelee ihmisiä nautinnoilla ja erilaisilla tarpeilla. Ihmiseen on myös sisäänrakennettu tarve hakea muilta hyväksyntää sekä pyrkimys vastaamaan ulkoisiin odotuksiin, Martela taustoittaa.

”Halu tehdä hyvää asuu ihmisessä aika syvällä”

Itsemääräämisteorian mukaan ihmisillä on kolme psykologista perustarvetta, jotka ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Ne muodostavat ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja voivat johtaa hyvään elämään ja positiivisiin tunteisiin.

Nämä tekijät ovat myös Martelan mielestä merkityksellisen elämän perusta, mutta hänen mielestään joukosta puuttuu yksi asia: muiden auttaminen. Hyvien tekojen tekeminen muille parantaa hänen mukaansa myös auttajan omaa elämää.

Lukuisat tutkimukset tukevat väitettä. Martela esittelee kirjassaan yhden.

British Columbian yliopiston tutkimuksessa iäkkäille koehenkilöille annettiin kullekin 40 dollaria kerran viikossa kolmen viikon ajan. Puolta koehenkilöistä ohjeistettiin siten, että heidän tulee käyttää raha itseensä. Toiselle puoliskolle ilmoitettiin, että heidän pitää käyttää raha muiden hyväksi esimerkiksi ostaa lahja ystävälle tai lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen.

Koehenkilöiden verenpaine mitattiin ennen ja jälkeen kokeen. Tutkimuksessa selvisi, että niiden henkilöiden, jotka tekivät muille hyvää, verenpaine laski huomattavasti enemmän kuin rahat itseensä käyttäneiden. Verenpaineen lasku vastasi suunnilleen uuden liikuntaharrastuksen aloittamista tai siirtymistä terveellisempään ruokavalioon.

Tämä osoittaa, että muiden auttamisesta seuraa jopa terveyshyötyjä. Sillä on myös välittömämpiä vaikutuksia.

– Oma fiilis paranee, myönteisten tunteiden määrä lisääntyy ja muiden auttaminen koetaan merkitykselliseksi, Martela luettelee.

Asialle on hyvin luonnollinen selitys.

Ihminen on laumaeläin, joka on oppinut jo savanneilla vaeltaessaan, että muiden auttaminen auttaa lopulta myös itseä. Kun ihminen pystyy olemaan hyödyksi laumalle, siitä seuraa hyviä asioita myös itselle.

– Uskon, että halu tehdä hyvää asuu ihmisessä aika syvällä.

Filosofi Frank Martelan omaan elämään merkitystä tuovat perhe ja kolme pientä lasta sekä työ, jota rakastaa. Kuva: MEERI UTTI
Filosofi Frank Martelan omaan elämään merkitystä tuovat perhe ja kolme pientä lasta sekä työ, jota rakastaa. Kuva: MEERI UTTI

Elämältä tippui pohja pois

Termia ”elämän tarkoitus” käytti tiettävästi ensimmäisenä englanninkielisessä maailmassa skotlantilainen esseisti ja historioitsija Thomas Carlyle 1800-luvun alkupuolella.

Tällöin tieteellinen maailmankuva oli vahvistumassa ja sen myötä uskontoon perustunut käsitys jumalan luomasta maailmasta ja ihmisen paikasta siinä alkoi horjua.

Elämän perustuksilta tippui pohja. Syntyi eksistentiaalinen kriisi.

Martela kertoo, että esimerkiksi venäläinen kirjailija Leo Tolstoi oli välillä jopa itsemurhan partaalla. Hän lopetti metsästämisen, koska pelkäsi, mitä saattaisi tehdä metsässä yksin aseensa kanssa.

– Ihmiset joutuivat miettimään uudella tavalla, mistä löytyisi uusi päämäärä ja tarkoitus elämälle.

Pikku hiljaa uusi merkitys alkoi hahmottua. Se löytyi ihmisestä itsestään.

Martela kertoo, että muun muassa Carlyle korosti ihmisen oman potentiaalin ja kykyjen käyttöönottamista ja kehittämistä. Carlyle myös korosti, että ihminen voi tehdä elämästään merkityksellisen esimerkiksi edistämällä jotain tärkeäksi katsomaansa asiaa tai vaikuttamalla ympäristönsä tai yhteiskunnan epäkohtiin.

Kun yhteinen ulkoapäin tullut elämän tarkoitus katosi, jokaisen ihmisen piti lähteä etsimään sitä omasta itsestään ja lähtökohdistaan käsin, Martela sanoo.

Onnellisuuden tavoittelu on tuore ilmiö

Viime vuosina onnellisuus ja sen tavoittelu on noussut monessa maassa yhdeksi elämän keskeisimmistä asioista. Sen ympärille on rakentunut suurta liiketoimintaa, johon kuuluu self-help -kirjoja, kursseja ja matkoja.

Martelan mukaan onnellisuus on hyvä asia, mutta siinä voi piillä vaara.

– Onnellisuuden tavoittelu ja sen jatkuva pohtiminen voi johtaa siihen, ettei ole enää tyytyväinen omaan elämäänsä, vaan kiinnittää huomiota siihen, mitä minulla ei ole ja miten asiat voisivat olla, Martela kertoo.

Onnellisuuden tavoittelussa on myös se vaara, että sitä voi helposti etsiä vääristä paikoista, kuten hetkellisistä nautinnoista. Martela korostaa, ettei nautinnoissa ole mitään pahaa, mutta niiden liiallinen tavoittelu voi johtaa siihen, että pidemmän ajan tavoitteet unohtuvat ja ihmissuhteet saattavat kärsiä.

Hän muistuttaa, että ihmisten onni liittyy usein läheisiin ja hyviin ihmissuhteisiin.

– Hyvä tapa vahvistaa omaa onnellisuutta on pitää huolta siitä, että ympärillä olevat ihmiset ovat onnellisia.

Kyseessä on myös varsin tuore ilmiö. Onnellisuuden ihannointi on Martelan mukaan vahvistunut viime vuosikymmeninä.

Hän kertoo keskustelusta kiinalaisen kollegansa kanssa. Tämä kertoi, että hänen vanhempiensa sukupolven ihmisille onnellisuus ei ollut erityinen asia, päinvastoin. Ennemminkin onnettomuus oli kunnian asia. Se osoitti, kuinka isoja uhrauksia henkilö oli tehnyt esimerkiksi perheensä tai yhteiskunnan eteen.

Entä mistä onnellisuuden tavoittelun tärkeys on saanut alkunsa?

Martelan mukaan yksi tekijä on materiaalisen hyvinvoinnin parantuminen. Ihmisillä on nykyään yksinkertaisesti enemmän aikaa ja mahdollisuuksia pohtia omaan itseensä ja hyvinvointiinsa liittyviä asioita, kun nälkäkuolema ei niin usein uhkaa. Aikoinaan siihen oli mahdollisuuksia lähinnä joutilaalla yläluokalla, jonka ei tarvinnut huolehtia, mistä saada seuraavana päivänä leipää pöytään, Martela kertoo.

Lisäksi aikaisemmin ihmisen elämän määrittyi jo usein syntymän hetkellä. Vanhempien ammatti määritti pitkälti ihmisen loppuelämän.

– Jos syntyi 1800-luvulla rengin tyttäreksi, elämänmahdollisuudet ja -valinnat olivat aika kapeat sen suhteen, mitä elämässä pystyi tekemään.

Elämän tarkoitus yhdessä lauseessa

Kirjan elämän tarkoituksesta kirjoittaneelta filosofilta on luontevaa kysyä, mikä on lopulta elämän tarkoitus.

Martelalla on kysymykseen yhden lauseen mittainen vastaus. Sen hän on miettinyt valmiiksi esimerkiksi siltä varalta, että asiaa udellaan häneltä baarissa oluttuopin äärellä.

Se kuuluu näin:

– Elämän merkitys on tehdä itselle merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa vielä yhdestä asiasta. Elämää ei kannata ottaa liian vakavasti.

– Näitä asioita voi pohtia, mutta lopulta elämä on tanssimista musiikin soidessa.

Hyvä kysymys: Miten mieli pysyy muutoksessa mukana?

Nykyaikaa määrittää puhe jatkuvasta muutoksesta, kun esimerkiksi työelämä ja kommunikointi saavat uusia muotoja. Kysyimme filosofi Frank Martelalta, millä elämän osa-alueilla muutosta on tapahtunut ja miten siihen voi sopeutua, jos se ahdistaa.

Onko muutos ja epävarmuus lisääntynyt viime aikoina?

– Teollisesta vallankumouksesta lähtien muutos on ollut nopeaa, mutta on vaikea sanoa, muuttuuko maailma nyt nopeammin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Asiaa on vaikea mitata.

Miten muutos näkyy työelämässä?

– Työelämässä epävarmuus on ehkä lisääntynyt globalisaation takia. Sen seurauksena maailmalla tapahtuvat mullistukset tulevat nopeammin Suomeen ja muuttavat työelämää.

Millä alueilla muutosta on tapahtunut?

– Tapamme kommunikoida on muuttunut paljon sen jälkeen, kun kännykät ja internet yleistyivät.

– Välillä muutosta kuitenkin korostetaan liikaa. Monella elämän osa-alueella asia ovat pysyneet aika samanlaisia pidemmän aikaa. Esimerkiksi perheet ja ystävyyssuhteet toimivat aikalailla samalla tavalla kuin 50 vuotta sitten.

Miten mieli pysyy muutoksessa mukana?

– Ihmiset sopeutuvat muutokseen eri tavalla. Jotkut ihmiset pitävät siitä, että asiat pysyvät samalla tavalla. He kärsivät siitä, kun itsensä pitää luoda jatkuvasti uudelleen ja opetella tekemään töitä uudella tavalla.

– Jotkut taas pitävät muutosta kiinnostavana haasteena, kun elämään tulee uusia asioita.

Mitä voi tehdä jos kokee muutoksen ahdistavana?

– Jos työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, elämän muilta osa-aluilta voi etsiä vakautta. Työskentely saman työporukan kanssa voi tuoda vakautta työtehtävien muutoksen keskellä.

Kolumni: Arjen pienet teot voivat olla merkitykseltään suuria

Elämämme koki noin pari viikko sitten suuren mullistuksen.

Se mikä vielä muutama viikko sitten saattoi tuntua tärkeältä, menetti koronaviruksen leviämisen myötä merkitystä ainakin joksikin aikaa. Nyt tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet terveys, läheiset ihmiset, riskiryhmässä olevien suojelu ja yhteiskunnan toimivuus.

Filosofi Frank Martelan mukaan toisten ihmisten auttaminen on yksi neljästä tekijästä, mikä tekee elämästämme merkityksellisen.

Jos joskus, niin nyt tuo teema on ajankohtainen ja tärkeä.

Viruksen levitessä jokaisen tulee huolehtia omasta terveydestään, mutta samalla jokainen voi tehdä pieniä tekoja, joilla auttaa myös muita.

Tällä hetkellä vanhusten luona vierailua ei suositella, mutta esimerkiksi soitto isovanhemmalle ja muutaman sanan vaihtaminen voi olla erittäin tärkeä niin rakkaalle isovanhemmalle kuin myös itselleen.

Eikä välittämistä pidä rajata vain omiin isovanhempiinsa. Jos omassa rapussa on tuttu ikäihminen, voi hänen puolestaan käydä kaupassa ruokaostoksilla samalla, kun hankkii omat ruokatarpeensa.

Poikkeuksellisissa oloissa ikäihmisten lisäksi kovilla ovat pienyrittäjät. Heitä voi tukea käyttämällä heidän palvelujaan mahdollisuuksien mukaan: kauppamatkalla ostaa läheisestä leipomosta leivän tai jos parturissa ei halua käydä voi ostaa shampoota.

Monet ihmiset ovat olleet huolissaan, surullisia ja jopa peloissaan koronaviruksen leviämisestä ja sen aiheuttamista vaikutuksista.

Nyt meillä onkin jokaisella hyvä tilaisuus tuoda hieman valoa toisten ihmisten elämään: hymyillä ystävällisesti ohikulkijalle, vaihtaa muutama sana kaupan kassalla viruksesta huolimatta töitä tekevän kanssa tai muuten huomioimalla toisten ihmisten läsnäolo.

Nämä ovat pieniä tekoja, mutta joskus ne voivat olla merkitykseltään suuria. Ne voivat tuoda ihmisten elämään toivoa ja samalla omaan elämään merkitystä.

Niitä näinä aikoina tarvitaan.

Frank Martela

Filosofian tohtori, joka etsii vastausta kysymykseen: Miten elää hyvä elämä?

Kiinnostunut myös sisäisestä motivaatiosta, elämän tarkoituksesta ja siitä, miten hyvän tekeminen sekä myötätunto toimivat motivaation lähteenä.

Työskentelee tutkijana Aalto yliopistossa ja valmentajana sekä hallituksen puheenjohtajana Filosofian Akatemia Oy:ssä.

Kirjallinen tuotanto: Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja, Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? -kirja, Tahdonvoiman käyttöohje ja Elämän tarkoitus.

Merkityksellisiä asioita elämässä: perhe ja kolme pientä lasta sekä työ, jota rakastaa ja jonka kautta pystyy edistämää itselle tärkeitä asioita.

Lukee työkseen, mutta myös rentoutuu lukemalla muun muassa kaunokirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita ja filosofisia kirjoja.

Vaikutuksen tehneitä suomalaisia kirjailijoita: Volter Kilpi, Väinö Linna, Pirkko Saisio ja Kjell Westö.

Harrastaa jalkapalloa ja salibandya aladivisioonissa.

Uusimmat

Fingerpori

comic