HYÖTYJUTUT Lounais-Häme

Miksi sohva houkuttaa enemmän kuin kuntosali? Katso seitsemän kiperää kysymystä terveydestä ja pane vuosi vauhtiin liikkumalla

Miksi istuminen houkuttaa useimpia suomalaisia enemmän kuin liikunta? Entä mitä tehdä, jos pitkittynyt kipu haittaa jo jokapäiväistä elämääkin? Kokosimme seitsemän kiinnostavaa väitettä terveydestä sekä asiantuntijoiden vastaukset niihin. Kysymykset on julkaistu vuoden 2018 Terveys-teemasivuilla.
Pyöräily onnistuu pakkasessakin, kunhan suojaa sormet, varpaat ja nenän hyvin ja välttää polkemasta liian lujaa. Kuva: Anssi Jokiranta

1.Onko työmatkapyöräilystä hyötyä terveydelle?

Kuinka paljon ja kuinka usein pitää pyöräillä, jotta siitä olisi terveyshyötyä, terveys­tieteiden tohtori, UKK-instituutin erikois­tutkija Minna Aittasalo?

– Liikkumisen pitää olla säännöllistä, jotta sillä olisi terveyshyötyjä. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähimmäismäärä on 150 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Näillä määrillä on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

– Vaikka suositukset eivät täyty, ei pidä ajatella, että ei kannata liikkua ollenkaan. Vähäinenkin liikkuminen on parempi kuin olla paikallaan. Suositusten mukaisen liikkumisen voi kerätä vähintään 10 minuutin pätkistä. Toisaalta jo muutaman minuutin portaiden kiipeäminen tai istumisen tauottaminen on hyväksi. Lyhyistäkin pyöräilypyrähdyksistä on siis hyötyä.

Onko pyöräilyssä etuja muihin liikuntamuotoihin verrattuna?

– Pyöräillessä kuluttaa enemmän energiaa ja voi kulkea pidemmän matkan samassa ajassa kuin esimerkiksi kävellessä, ja se kuormittaa alaraajojen niveliä vähemmän kuin esimerkiksi juoksu.

– Hiihtoa voi olla hankala yhdistää arkiliikuntaan, eikä hiihtotaito ole enää itsestäänselvyys. Pyöräillä voi kesät talvet, ja pyöräily on edelleen liikkumisen perustaito.

Onko pyöräilyssä pakkasrajaa, jonka jälkeen pyöräily kävisi epäterveelliseksi?

– Periaatteessa voi ajaa niin kauan kuin se tuntuu mukavalta. Kovalla pakkasella vartalon etupuoli ja ääreisosat kuten varpaat, sormet ja nenä pitää suojata hyvin.

– Kevyt pyöräily voi onnistua useimmille vielä kovalla pakkasella, mutta kovatehoinen ja hengästyttävä polkeminen voi olla monelle liian rankkaa.

Työmatkapyöräily käy talviliikunnaksi. Lyhyistäkin liikuntapyrähdyksistä on hyötyä kunnon kohottamiseksi. Kuva: Heikki Tyynysniemi

 

2. Voiko kylmä viima aiheuttaa halvauksen?

Kylmä kipristää ihoa, mutta ei aiheuta perifeeristä kasvohalvausta sen enempää kuin lämminkään ilma. Kuva: Tapio Maikkola

Voiko kylmä viima aiheuttaa perifeerisen kasvohalvauksen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mervi Kanerva HUSista?

– Tutkimuksia on tehty kylmillä ja lämpimillä alueilla sekä ulko- ja sisätyötä tekevillä. Jos näin olisi, merellä ja ulkona työtä tekevillä pitäisi olla enemmän perifeeristä kasvohalvausta. Näin ei ole, sillä perifeerisen kasvohalvauksen saa vuodessa 20–30 ihmistä 100 000:sta. Tilanne on ympäri maailmaa samanlainen niin kylmissä kuin lämpimissäkin maissa.

 

Suomessa hoidetaan kortisonilla Bellin pareesia. Joissakin maissa käytetään kortisonin rinnalla viruslääkitystä. Miksi yhdistelmähoito ei ole meillä käytössä muuten kuin herpesviruksesta johtuvassa kasvohalvauksessa?

– Japanilaistutkijat uskovat, että Bellin pareesi on herpesviruksen aiheuttama sairaus. Toteutimme ruotsalaisten kanssa maailman suurimman tutkimuksen perifeerisen kasvohalvauksen lääkehoidosta. Skotlantilaiset tekivät seuraavaksi suurimman. Kummassakin päälöydös oli se, että kortisoni edisti paranemista osalla potilaista, mutta viruslääkkeistä ei ollut lisähyötyä.

 

Voiko kasvoja jumppaamalla tai ärsykesähköhoidolla kuntouttaa kasvohalvausta?

– Niitä ei suositella. Ne voivat lisätä myötäliikkeitä, kuten suupielen nykimistä silmiä räpyttäessä.

Tutkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi. Monille arki on olevinaan liian kiireistä liikunnan aloittamiseen. Kuva: Jukka Leinonen

3. Miksi liikkeelle lähteminen on niin vaikeaa?

Liikuntaraportin mukaan suomalaiset makaavat tai istuvat valveilla ollessaan keskimäärin vajaat yhdeksän tuntia ja vain joka viides liikkuu riittävästi.

Kenen liikkumattomuudesta pitää olla eniten huolissaan, erikoistutkija Pauliina Husu?

– Eniten olisin huolissani vähän liikkuvien liikkumattomuudesta. Esimerkiksi suurin osa vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikkumisesta tulee koulupäivän aikana. Vapaa-aikana heille tulee liikettä hyvin vähän ja ero paljon liikkuviin on selkeä.

Miksi liikkeelle lähteminen on niin vaikeaa?

– Monilla arki on kiireistä ja moni muu asia kilpailee ajasta liikkumisen kanssa. Ihmiset arvostavat eri asioita ja motivoituvat eri asioista. Myös liikkumisen mahdollisuudet ja olosuhteet vaihtelevat, samoin kuin kyvyt ja taidot lähteä liikkeelle. Olisi tärkeää kuunnella vähän liikkuvia ja kysyä, millaista tukea he tarvitsisivat.

Mitä voisi tehdä esimerkiksi kesken työpäivän?

– Tuolista nouseminen, työskentelyasennon vaihtaminen ja parin minuutin jaloittelu herättelevät jo hermostoa ja aineenvaihduntaa ja aktivoivat lihaksia. Joillekin liikuntasuositusten liikkumismäärä voi tuntua kaukaiselta tavoitteelta, mutta kaikki liikkuminen on parempi vaihtoehto kuin paikallaan­olo.

– Pienillä arkisilla valinnoilla on merkitystä terveydelle, vaikka esimerkiksi fyysisen kunnon kehittämiseen tarvitaan pitkäkestoisempaa liikkumista.

 

4. Miten tunnistat ylirasituksen?

Liian kova harjoittelu voi johtaa ylirasitukseen. Kuva: Jouni Porsanger

Miten ylirasitustilan voi huomata itsessään, personal trainer Aleksi Hentilä?

– Olet väsynyt tai huomaat, ettet jaksa treenissä kuten ennen. Et saa liikunnasta enää samaa energiaa kuin ennen. Ylikunnon oireet ovat yksilöllisiä.

– Fyysisiä oireita ovat suorituskyvyn heikkenemisen lisäksi vastenmielisyys liikuntaa kohtaan, hikoilu, sydämen rytmihäiriöt, kohonnut syke ja verenpaine, vapina, unihäiriöt ja muutokset ruokahalussa. Tavallisimpia psyykkisiä oireita ovat masennus, hermostuneisuus, ahdistus ja ärtyneisyys.

Miten tilaan on päästy?

– On harjoiteltu lujaa, laiminlyöty lepo ja ravinto tai sekä että. Myös psykologiset tekijät kuten opiskelusta, työstä ja ihmissuhteista aiheutuneet stressitekijät voivat lisätä ylikunnon riskiä.

Mitä se tekee vastustuskyvylle?

– Se heikentää sitä, jolloin flunssat ja virusten ja bakteerien aiheuttamat sairaudet tarttuvat.

 

Hyvään kahvakuulaan uskaltaa tarttua pelotta. Kuva: Ossi Ahola / Arkisto

5. Voiko kahvakuula mennä rikki?

Miksi kahvakuulaan tarttumista pelätään, kahvakuulaohjaaja Hanna Antti-Poika?

– Moni luulee, että etuheilautus on ainoa liike, jota kuulalla voi tehdä. Moni tekee liikkeet painottaen selkää väärin tai vain käsillä.

Voiko kahvakuula mennä rikki?

– Olen hajottanut kaksi, molemmat ulkotreeneissä, joissa heitetään kuulaa. Toinen osui kaivonkanteen ja halkesi. Toinen varmaan väsyi jatkuvaan hiekkakenttään osumiseen.

Mistä tunnistaa hyvän kahvakuulan?

– Hyvä kuula on lujaterästä. Markkinoilla on muovipinnoitettuja, ja ne käyvät hyvin kotiolosuhteisiin. Kahvan pitää olla tarpeeksi iso, jotta siitä saa kaksin käsin hyvän otteen.

– Liian pienessä kahvassa ote voi olla väärä. Kahva on usein maalattu. Sen voi hioa sileäksi tai heitellä ulkona maahan, jolloin pinta kuluu kahvasta. Silloin siitä saa paremman otteen.

 

6. Mikä särkylääke tepsii parhaiten selkäjumiin?

Millainen särkylääke lievittää niska- tai selkäjumin aiheuttamaa kipua, apteekkari Merja Aaltonen?

– Ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo ovat tulehduskipulääkkeitä, jotka tehoavat kivun ja kuumeen lisäksi myös elimistön tulehdusreaktioon, joka ilmenee esimerkiksi nyrjähtäneen nilkan turvotuksena, kuumotuksena ja kipuna.

– Parasetamoli tehoaa kipuun ja kuumeeseen. Nämä kaikki auttavat kipuun ja ovat oikein käytettyinä haitattomia. Uusi tulehduskipulääke on naprokseeni, jolla on pitkä, noin 12 tunnin vaikutusaika. Sen avulla saa nukuttua yön.

Tehoavatko lääkevoiteet?

– Lääkevoiteet sisältävät joko tulehduskipulääkettä tai mentolia, kamferia ja muita eteerisiä öljyjä. Kannattaa muistaa, että jos tulehduskipulääketabletit eivät sovi, ei sovi tulehduskipulääkegeelikään. Myös kylmägeelejä voi käyttää.

Mitä ovat haittavaikutukset?

– Ibuprofeeni aiheuttaa vähemmän ruuansulatuskanavan haittoja kuin muut tulehduskipulääkkeet. Ne kaikki kuitenkin ohentavat ruuansulatuskanavaa suojaavaa limaa ja altistavat vaurioille varsinkin pitkään käytettynä.

– Jos on allerginen tulehduskipulääkkeille tai jos on sairastanut mahahaavan tai käyttää verta ohentavia lääkkeitä, pitää käyttää parasetamolia. Lääkevoiteet aiheuttavat vähemmän haittavaikutuksia kuin tabletit.

Kauanko käyttöä voi jatkaa?

– Tulee käyttää vain yhtä tulehduskipulääkettä kerrallaan 1–2 viikon ajan. Jos kipu on kova, tulehduskipulääkkeen kanssa voi ottaa parasetamolia. Jos kipu ei lievity viikossa tai jos oireet voimistuvat tai tulee muita oireita, on mentävä lääkäriin.

 

7. Mitä voi tehdä pitkittyneelle kivulle?

Pitkittynyttä kipua voi yrittää taltuttaa tanssin, kosketuksen tai hyvien elokuvien avulla. Kuva: Mostphotos

Mitä pitkittyneelle kivulle voi itse tehdä, lääkäri ja kipututkija Helena Miranda?

– Kivun syyn selvittäminen on tärkeää. Aina syy ei löydy kipeän alueen kudoksista, vaan se voi johtua kivunsäätelyjärjestelmästä. Samalla on hyvä tutkia, mitkä asiat elämän varrella ovat voineet vaikuttaa siihen, että kipua on nyt. On hyvä miettiä myös, mitkä ovat olleet omia keinoja kivun lievittämiseen ja mitkä kipua pahentavia asioita.

– Pitkittyneestä kivusta on voinut tulla osa identiteettiä. Kivun takia on voinut joutua jättämään liikunnan, työn tai parisuhteen.

Mitä tarkoitetaan kivunhallintasuunnitelmalla?

– Sen tarkoitus on lisätä pystyvyyden ja hallinnan tunnetta, joka voi lähteä ihan pienistä asioista. Suomalaisessa terveydenhoidossa on oltu liiankin vaativia. On annettu liikuntasuosituksia monta kertaa viikossa, kehotettu pudottamaan 20 kiloa ja lopettamaan tupakanpoltto. Se voi tuntua kohtuuttomalta.

– Aluksi voi riittää korttelin kiertäminen, mieluisan musiikin tahtiin tanssahteleminen tai puhelu ystävälle. Jokaiselle on löydettävissä juuri itselle sopiva kivunhallinnan työkalupakki.

Millaisia keinoja voi kokeilla?

– Kun kipu pahenee, voidaan tarvita enemmän lääkehoitoa ja muita keinoja. Musiikki, hemmottelu, kosketus tai elokuva voivat viedä huomion kivusta. Kun kipua on vähemmän, voi olla mahdollisuus ystävien tapaamiseen, liikuntaan tai matkusteluun.

– Kipupotilaan pitäisi itse pystyä säätelemään työn tekemistä. Tutkimusten mukaan kipusignaalit vaimenevat, kun saa tehdä mielekästä työtä. Vapaaehtoistyöstäkin saa hyviä kokemuksia.

 

Lue myös: Kannattaako laihdutuskuurin aloittaminen? Lihavuustutkija tuhahtaa uudenvuodenlupauksille, sillä vain ani harva onnistuu laihdutuksessa kertalaakista

Uusimmat

Fingerpori

comic