HYÖTYJUTUT

Outi Alaja oli 15 vuotta sitten huonossa kunnossa, mutta apu löytyi tyroksiinista – "Vasta verikokeet vahvistavat diagnoosin, eivät oireet", lääkäri korostaa

Silmien, suoliston, aistien ja mielialan reistailu ovat monelle tuttuja oireita. Jos ne johtuvat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, tyroksiinin puute näkyy verikokeessa. Vaikka Outi Alajan sairaus on hallinnassa elinikäisen lääkityksen avulla, sen olemassaolo täytyy pitää mielessä päivittäin.
Outi Alajalla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta vuonna 2006. On kuitenkin mahdollista, että olen sairastanut sitä lapsesta asti. Minulla oli lapsena käheä ääni, mikä on yksi tyyppioireista. Kuva: Riikka Hurri
Outi Alajalla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta vuonna 2006. On kuitenkin mahdollista, että olen sairastanut sitä lapsesta asti. Minulla oli lapsena käheä ääni, mikä on yksi tyyppioireista. Kuva: Riikka Hurri

Outi Alaja ajatteli vuonna 2004, että tanssijan ammatti ei ollut enää häntä varten. Merkillisiä oireita oli ilmaantunut tanssiopintojen aikana Lontoossa vuosina 2001–2003, ja oireilu yltyi Suomeen paluun jälkeen.

– Oireita oli aika paljon. Silmäni olivat koko ajan kuivat, mielialavaihtelut olivat rajuja ja vatsa oli usein sekaisin. En enää myöskään palautunut tanssikeikoista ja -opetuksista entiseen tapaan, ja lihaskipuja ja kolotuksia oli paljon. Päättelin, että minua ei ollut enää tarkoitettu tekemään tanssijan työtä, Alaja muistelee.

Tuolloin kolmikymppisellä Alajalla ei vielä käynyt mielessä, että kyseessä saattaisi olla kilpirauhasen vajaatoiminta. Hän oli muutoin terve kuin pukki, ja oireet olivat ihmisille yleisesti tyypillisiä.

Tämän tietää myös Pihlajalinnan sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Juha Alanko.

– Monilla on näitä samoja oireita – väsymystä, vetämättömyyttä, painonnousua ja aivosumua – ilman, että olisi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vasta verikokeet vahvistavat diagnoosin, eivät oireet. Kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu siitä, että kilpirauhanen ei tuota kilpirauhashormonia normaalisti.

Outi Alaja yrittää pitää elämäntavat säännöllisinä, jotta kilpirauhassairauden oireet pysyvät poissa. Kuva: Riikka Hurri
Outi Alaja yrittää pitää elämäntavat säännöllisinä, jotta kilpirauhassairauden oireet pysyvät poissa. Kuva: Riikka Hurri

Työnteko muuttui koko ajan vaikeammaksi

Loppuvuodesta 2006 Alaja hakeutui lääkärin juttusille työskenneltyään lähes kaksi vuotta hotellin puhelinvaihteenhoitajana Helsingissä. Uuden työn tuoma innostus oli ensin peittänyt oireet alleen, mutta ne palasivat takaisin entistä rajumpina. Vatsan toiminta häiriintyi täysin, ja stressinsietokyky laski olemattomiin.

– Nautin työstäni, mutta työnteko muuttui koko ajan vaikeammaksi. Purskahdin esimerkiksi itkuun, jos sain pientäkään kritiikkiä. En ymmärtänyt, mikä minua vaivasi.

– Silloin sain lähetteen työterveyspsykiatrille, joka kehotti menemään terveysasemalle, Alaja kertaa.

Lääkäri epäili oireiden johtuvan työstressistä ja määräsi Alajalle kaikki mahdolliset verikokeet – myös kilpirauhastestit. Se oli käänteentekevä verikoe.

Alaja muistaa sen hetken, kun lääkärin sijainen otti häneen yhteyttä seuraavana päivänä ja ilmoitti tilanteen olevan vakava. Kilpirauhasarvot olivat täysin pielessä.

– Kun palasin vastaanotolle, lääkäri katsoi minua ja totesi, että selvä tapaus. Kilpirauhasen vajaatoiminta näkyi koko olemuksestani. Olin väsynyt ja nuutunut, ja jopa ihonvärini oli muuttunut.

Sairaus oli edennyt pitkälle. Alajan kysyi, kuoleeko hän sairauteen. Lääkäri vastasi, ettei sellaista tarvinnut pelätä, mutta edessä olisi elinikäinen lääkitys.

Tämä pätee lähes poikkeuksetta kaikkiin, joilla todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta.

– Kun diagnoosi on annettu, se on lähes poikkeuksetta pysyvä, samoin tyroksiinilääkitys, erikoislääkäri Alanko vahvistaa.

Alkuannostus oli liian suuri

Alajan kohdalla tyroksiinilääkitys käynnistyi takkuillen. Ensimmäiset pari kuukautta olivat sekavaa aikaa, eikä oikeaa annostusta tahtonut löytyä.

Koska Alajan keho ei tuottanut enää tyroksiinihormonia, yleisesti normaalina pidetty alkuannostus oli liian suuri ja oireet kääntyivät jopa liikatoiminnan puolelle.

– Kehoni ei pystynyt käsittelemään hormonia, eikä se muuttunut aktiiviseen muotoon. Luulen, että lääkäri myös säikähti, kun olin niin huonossa kunnossa ja määräsi siksi annoskokoa nostettavaksi liian nopeasti. Lääkärit myös sanoivat, että vointini kohenisi todella hitaasti.

Alaja työskentelee nykyään lähihoitajana Joensuussa ja opiskelee terveydenhoitajaksi. Hän muistaa monesti turhautuneensa toipumisen hitauteen ja siihen, ettei kukaan osannut kohdata häntä silloin, kun etenkin mielialaoireet olivat pahimmillaan. Oman alavaihdoksen kautta hän on alkanut kuitenkin ymmärtää lääkäreitä paremmin.

– Tämä ei ole helppo sairaus. Lääkkeistä yksi toimii yhdelle ja toinen toiselle. Kaikki eivät myöskään ole yhtä onnekkaita kuin minä, että apu löytyy tyroksiinista.

Myös Alanko myöntää, että diagnosointiin ja hoitoon liittyy haasteita. Tilanne on selkein silloin, kun arvot ovat selvästi yli viitearvojen. Hankalampaa on, jos potilas oireilee, mutta on viitearvojen rajoissa.

– On pidettävä mielessä myös se, että kilpirauhasen vajaatoimintapotilaan oireiden taustalla voi olla myös jokin toinen autoimmuunisairaus. Joillakin vajaatoiminta voi myös kääntyä likatoiminnaksi ja päinvastoin, Alanko sanoo.

Kuva: Marjo Oikarinen
Kuva: Marjo Oikarinen

”Olisi hyvä olla tasaista porinaa kattilassa”

Kun oikea annostus löytyi, Alajan fyysiset oireet alkoivat korjaantua – ennusteiden mukaiseen, hitaaseen tahtiin. Vireystila kasvoi ja unentarve väheni. Myös aistit terävöityivät ja silmäongelmat helpottivat.

– Kun kerroin optikolleni, että syön nykyään tyroksiinia, hän ymmärsi, miksi silmäni eivät enää olleet kuivat. Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa limakalvojen kuivumista. Ihmiset oireilevat kuitenkin eri tavoin, Suomen Kilpirauhasliitto ry:n kokemustoimija Alaja tietää.

Nykyään sairaus näkyy Alajan elämässä lähinnä siten, että sen olemassaolo täytyy yrittää pitää mielessä. Oireet ovat kaikonneet, mutta jos tasapainoinen elämäntapa unohtuu, ne palaavat takaisin.

– Yritän muistaa, että vaikka vointi on hyvä, minä en ole perusterve ihminen. Aamuisin minun täytyy ottaa tyroksiiniannos tyhjään vatsaan, ja vasta puolen tunnin päästä saan syödä aamupalan. Lääkkeen ottamisen ja tiettyjen, lääkkeen imeytymistä häiritsevien ruoka-aineiden välillä pitäisi myös olla neljä tuntia.

Eräs lääkärin neuvo kulkee myös mottona matkassa mukana: ”Olisi hyvä olla tasaista porinaa kattilassa.”

– Kilpirauhaspotilaan elämän tulisi olla säännöllistä. Nyt se on aika haastavaa, kun opintoihin liittyy työharjoittelujaksojen aamu- ja iltavuoroja. Yritän tasoittaa porinaa mahdollisuuksien mukaan, Alaja naurahtaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen on tyroksiinihormonia tuottava rauhanen kaulalla.

Vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei tuota tyroksiinia normaalisti.

Suomessa tyroksiinia käyttää yli 300 000 henkilöä (liki 6 % väestöstä).

Sairaus on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.

Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus.

Muita syitä kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä.

Yleisimmät oireet: Väsymys, paleluherkkyys, painonnousu, lihasheikkous, ummetus, alavireisyys, alakuloisuus, sykkeen hidastuminen, ihon kuivuminen, sekä silmäluomien ja kasvojen turvotus.

Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä.

Liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminta johtuu yleisimmin (80 %) Basedowin eli Gravesin taudista. Muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma ja yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Kilpirauhastulehduksiin voi liittyä myös ohimenevä liikatoimintavaihe.

Yleisimmät oireet: Väsymys, hikoilu, alentunut lämmönsieto, jano, lämmin ja kostea iho, lisääntynyt ruokahalu, painon lasku, vilkastunut suolen toiminta, sydämentykytys ja rytmihäiriötaipumus, hermostuneisuus ja unettomuus, käsien vapina, hiusten irtoaminen, hengenahdistus ja lihasheikkous.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi, Kilpirauhasliitto.fi

Uusimmat

Fingerpori

comic