HYÖTYJUTUT

Polkujuoksussa Tero Turtiaisen polvi kipeytyi, asfaltilla iskivät rasitusvammat – Asiantuntija vastaa, miten juoksijan tyypillisimmät vaivat voi välttää

Rasitusvammat ajavat monet asfalteilta poluille. Niin kävi myös polkujuoksuharrastaja Tero Turtiaiselle. Polkujuoksussakin on kuitenkin omat erityisvammansa. Kivikkoisessa, juurakkoisessa maastossa askeleensa joutuu asettelemaan tarkkaan. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri kertoo, onko poluilla juokseminen sen turvallisempaa kuin asfaltilla askeltaminenkaan ja miten vammoilta voi välttyä.
Tero Turtiainen on taistellut useamman erilaisen urheiluvamman kanssa. Nyt toisessa jalassa vaivaa plantaarifaskitti, joka oireilee pistävänä kipuna jalkapohjan alueella. – Ei niinkään estä juoksua, mutta jäytää mieltä senkin edestä, Turtiainen kuvaa. Kuva: Pekka Aho
Tero Turtiainen on taistellut useamman erilaisen urheiluvamman kanssa. Nyt toisessa jalassa vaivaa plantaarifaskitti, joka oireilee pistävänä kipuna jalkapohjan alueella. – Ei niinkään estä juoksua, mutta jäytää mieltä senkin edestä, Turtiainen kuvaa. Kuva: Pekka Aho

 

Pitkät asfalttibaanat, siinä ympäristö, minne Tero Turtiainen
vielä muuan vuosi sitten suunnisti juoksulenkille.

– En voinut ymmärtää, mitä ihmiset näkevät poluilla juoksemisessa.

Nuorempana ampumahiihdossa kilpaillut Turtiainen havahtui kymmenkunta vuotta sitten siihen, että liikunta ei ollut enää olennaisena osana mukana hänen elämässään.

– Unohduin sohvalle kaukosäädin kädessäni. Ylös oli noustava, nyt 55-vuotias Turtiainen kertoo.

Hän innostui uudelleen hiihdosta, juoksu tuli kuvioihin kesäkaudeksi. Pikapyrähdykset eivät kuitenkaan Turtiaista miellyttäneet, hän hamusi alleen kilometrejä.

Vihlova kipu lonkassa pysäytti juoksun. Diagnoosina oli bursiitti eli limapussin tulehdus.

– Ei sitä kukaan suoraan sanonut, että kannattaisi vaihtaa lajia, ymmärsin sen itse. Kroppa ei olisi pystynyt jatkamaan niin.

Turtiainen kuntoutti itseään pyöräilemällä. Polte juoksemaan oli kuitenkin kova.

– Kokeilin sitten varovasti poluilla, ja se tuntui sopivan. Lonkassa ei tuntunut enää kipua.

Siitä aukenikin Turtiaiselle uusi maailma. Nyt hän ihmetteli, miten koskaan edes oli viihtynyt asfalteilla.

 

Polvi kiukutteli jo 60 kilometrin juoksun jälkeen

Poluilla juokseminen on rasitusvammojen suhteen turvallisempi laji, toteaa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Timo Järvelä.

– Pehmeässä ja vaihtelevassa alustassa on etunsa. Monet rasitusvammat syntyvät nimenomaan siitä, kun liike pysyy jatkuvasti samanlaisena.

Vaihteleva maasto tuo toisaalta lisää riskejä.

– Nyrjähdykset, venähdykset ja jopa murtumat ovat polkujuoksijan ” tyyppivikoja”.

Ilman perinteisiä rasituskolotuksia ei selviä välttämättä polkujuoksustakaan.

Kaksi vuotta sitten Turtiainen osallistui Ylläs-Pallas Nuts -ultrajuoksutapahtumaan, tarkoituksenaan selättää 134 kilometrin taival. Polvi päätti toisin.

– Yritin sitoa polven, ja jatkoin matkaa. Seuraavalla huoltopisteellä, hieman 60 kilometrin jälkeen en voinut kuin linkuttaa sivuun.

Kun on henkisesti valmistautunut taivaltamaan liki vuorokauden, on kynnys keskeyttämiseen korkealla.

– Onneksi ymmärsin lopettaa, muuten olisin varmasti aiheuttanut vielä suurempaa vahinkoa, Turtiainen toteaa.

Tero Turtiainen on hoitanut kantapäätään nyt venyttelyllä, kylmällä ja kinesioteippauksilla. Kuva: Pekka Aho
Tero Turtiainen on hoitanut kantapäätään nyt venyttelyllä, kylmällä ja kinesioteippauksilla. Kuva: Pekka Aho

Särkylääkkeiden kanssa ei pidä lenkkeillä

Kipua vastaansinnittely on yksi suurimmista virheistä, jonka juoksija voi lajissaan tehdä, toteaa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Timo Järvelä.

– Jos pitää ottaa kipulääkettä ennen lenkille lähtemistä, kannattaa miettiä uudelleen. Kun kipua ilmaantuu, elimistö viestii silloin, että kaikki ei ole kohdillaan. Silloin otetaan huilia tai tehdään jotakin muuta.

Polkujuoksijaakin vaivaavista rasitusvammoista yleisimpiä on niin kutsuttu juoksijan polvi. Siinä kipu ilmaantuu polven ulkosyrjälle.

– Silloin lantion suoliluusta lähtevä, polven yli kulkeva jännekimppu on kireällä, ja pääsee hankamaan reisiluun alaosan ulkopintaan.

Yleensä syynä on harjoitusmäärän nopea kasvaminen tai yksipuolinen harjoittelu. Juoksijan polvesta kärsiviä Järvelä kehottaakin miettimään, onko omassa rutiinilenkissä rutiineja liiaksikin.

– Kannattaisiko juosta eri puolella tietä tai vaihdella juoksukenkiä?

Juoksijan polvi korjaantuu yleensä levolla, venyttelyillä ja lajin vaihtamisella hetkeksi. Uinti ja pyöräily ovat esimerkiksi hyviä kuntouttavia lajeja.

Turtiaisen kohdalla ilmeni, ettei kipujen syypää ollut polvessa, vaan takareidessä, joka ei juostessa aktivoitunut kunnolla ja rasitti jänteitä.

– Kävin säännöllisesti fysioterapiassa ja tein uutterasti kotiin annettuja harjoitteita.

Kesti noin kahdeksan kuukautta, ennen kuin hänen polvestaan tuli jälleen kivuton. Viime kesänä Turtiainen uusi Ylläs-Pallas -haasteensa. Tällä kertaa 135 kilometriä taittui kivutta lähes 22 tunnissa. Kiitosviesti fysioterapeutille lähti heti maalissa.

 

Polvi parani, nyt vaivaa akillesjänne

Tällä hetkelläTurtiainen taistelee uuden rasitusvamman kanssa.

– Aikaisemmin talvella akillesjänteeni tulehtui kantapään kiinnityskohdasta. Syypää oli löysä nilkkani, joka kääntyi sisäänpäin askeltaessa. Kun se vaiva saatiin hallintaan ja askellusta korjattua, alkoi plantaarifaskiitti.

Kantapäähän kiinnittyvän jännekalvon kiputila on myös yleinen vaiva juoksijoilla.

– Sen vuoksi jouduin keskeyttämään pari viikkoa sitten 55 kilometrin Karhunkierros-juoksun, Turtiainen hymähtää.

 

Anna aikaa palautumiselle

Edessä häämöttää yksi virstanpylväs, jonka hän haluaisi saavuttaa. Juosta sata mailia, eli 160 kilometriä. Pallas-Ylläs -nutsissa juostaan kyseinen matka nyt ensimmäistä kertaa. Vaikka kokemus kiskoo, kuuntelee Turtiainen itseään nyt herkällä korvalla. Aikaa on enää reilu kuukausi.

– Järki pitää olla päässä. Jos kantapää jatkaa oirehtimistaan, niin ei silloin lähdetä moista matkaa juoksemaan

Juoksuun liittyvät rasitusvammat korjaantuvat yleensä ajan kanssa, erikoislääkäri Timo Järvelä korostaa. Tärkeintä toipumisessa on maltti. Myös vaatimustasoa tulisi laskea vuosien karttuessa.

– Neli-viisikymppiset odottava helposti itseltään samanlaista suorituskykyä kuin nuorempana. Palautumiseen on varattava enemmän aikaa, ja myös lihashuollon merkitys korostuu.

Jos nyt voisi tehdä asioita toisin, ohjelmoisi Turtiainen harjoitteluunsa enemmän lihaskunnon ylläpitoa.

– Mitäpä sitä kaunistelemaan, tukilihaksisto olisi pitänyt olla paremmassa kunnossa. Olisin varmasti välttänyt näin useamman vamman.

Pitkät juoksulenkit vetävät Tero Turtiaista puoleensa. Kuva: Pekka Aho
Pitkät juoksulenkit vetävät Tero Turtiaista puoleensa. Kuva: Pekka Aho

Milloin nyrjähdyksen vuoksi on mentävä lääkäriin?

Epätasainen maasto ja kivikkoiset, juurakkoiset polut altistavat polkujuoksijan äkillisille vammoille. Etenkin olosuhteissa, joissa näkyvyys on huono, juoksijan on sovitettava askeltaan erityisen tarkkaan.

Mitkä ovat äkillisistä vammoista yleisimpiä, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Timo Järvelä Mehiläisestä?

– Nilkan nyrjähdykset ja muut nivelsidevammat. Toinen tyyppivamma ovat erilaiset käsien vammat, joita voi tulla kaatumisissa kun kädellä otetaan vastaan. Myös polvi saattaa vääntyä.

Mikä on tärkein ensiapu nyrjähdyksissä?

– Kylmää, kohoasento ja kompressio, eli jokin side tukemaan. Jääpussi ei saisi olla suoraan iholla, vaan välissä tulisi olla esimerkiksi pyyhe. Mikäli jääpussia ei ole saatavilla, voi nilkkaa yrittää viilentää esimerkiksi veden avulla.

Millä tavalla nivelsidevammoja hoidetaan?

– Nivelsidevammat paranevat yleensä parhaiten tuen ja aktiivisen kuntoutuksen avulla.

– Aikaisemmin polven nivelsidevammoja leikattiin paljon herkemmin, nykyään leikkaukseen päädytään vain, jos vamma ei lähde itsekseen korjaantumaan.

Missä vaiheessa nyrjähtäneen nilkan tai polven kanssa on syytä lähteä lääkäriin?

– Mikäli kipu ei hellitä päivässä, parissa, kannattaa käydä lääkärissä. Nilkassa esimerkiksi kehräsluun murtuma on mahdollinen. Lievempiä nilkan murtumia voidaan hoitaa yleensä kipsillä ja saapastuella. Leikkaus tulee kysymykseen, jos luita on pois paikoiltaan.

– Polven vääntyessä mahdollista on, että polvesta menee kierukka tai eturistiside rikki. Näissä tapauksissa leikkaus voi olla ainoa hoitomuoto.

Uusimmat

Fingerpori

comic