HYÖTYJUTUT

Pornoriippuvuus vei Toni Jyvälältä luottotiedot ja ihmissuhteet – yksikään lääkäri ei kysynyt mieheltä tämän yksinäisistä sessioista

Standup-koomikko Toni Jyvälä tiedosti jo vuosia sitten, että pornon katselu oli lähtenyt käsistä. Hän haki apua taustalla oleviin ongelmiinsa, mutta pornoriippuvuutta ei otettu edes puheeksi. Moralismi ja tiedonpuute vaikeuttavat pornoaddiktion tunnistamista. "Pornoaddikti kiihottaa aivojaan, ei sukuelimiään", sanoo seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut psykoterapeutti Paula Hall. Hän kertoo myös, miksi riippuvaiset kärsivät usein parisuhteissa erektio-ongelmista.
"Nykyään ymmärrän, ettei porno aiheuta ongelmiani, vaan se on pakokeino taustalla olevasta ahdistuksesta, tyhjyyden tunteesta ja yksinäisyydestä", Toni Jyvälä kertoo. Kuva: Ossi Ahola
"Nykyään ymmärrän, ettei porno aiheuta ongelmiani, vaan se on pakokeino taustalla olevasta ahdistuksesta, tyhjyyden tunteesta ja yksinäisyydestä", Toni Jyvälä kertoo. Kuva: Ossi Ahola

Ongelmat alkoivat noin 15 vuotta sitten laajakaistayhteydestä.

Kemijärveltä Tornioon opiskelemaan lähtenyt Toni Jyvälä osti läppärin ja muutti opiskelija-asuntoon, jonka vuokraan sisältyi rajaton netinkäyttö.

– Siitä avautui pornon uusi ihmemaailma, jonka ääressä alkoi kulua pitkiä aikoja, Jyvälä sanoo.

Pian pornon ja itsetyydytyksen parissa kului tuntikausia kerrallaan. Sessioissa, kuten Jyvälä niitä kutsuu, toistui sama kaava: orgasmin jatkuvaa lykkäämistä ja kiihotuksen kiihdyttämistä uusilla, uusilla ja taas uusilla videoilla.

Orgasmin sijaan tärkeää oli seuraavana jonossa olevan videon tuoma jännitys ja odotus.

– Aluksi vaikutuksia ei tajunnut, mutta vähitellen se alkoi vaikuttaa koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin ja sosiaalisen elämän vähentymiseen.

Pornosessioihin kuuluivat myös puhelut seksilinjoille. Perintätoimien, toistuvien retkahdusten ja useiden puhelinliittymien jälkeen Jyvälä menetti lopulta luottotietonsa.

Jyvälä, nyt 37, tiedosti jo kauan sitten, että pornon katselu oli hänelle ongelma. Kului kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin hän ymmärsi ongelman laajuuden ja uskalsi hakea siihen apua.

– Nykyään ymmärrän, ettei porno aiheuta ongelmiani, vaan se on pakokeino taustalla olevasta ahdistuksesta, tyhjyyden tunteesta ja yksinäisyydestä.

Näihin taustalla oleviin ongelmiin Jyvälä ehti hakea vuosien varrella apua lääkäreiltä, psykologilta, sairaanhoitajalta, urologilta, psykiatriltakin.

Yksikään ei kysynyt seksielämästä tai pornosta.

 

Moralisointi vähentää ymmärrystä

On tyypillistä, että pornoaddiktion tunnistamisessa kestää kauan.

Se johtuu siitä, että koko ilmiöstä on ollut niin vähän tietoa tarjolla, uskoo riippuvuuksin erikoistunut seksuaaliterapeutti ja Sexpon koulutuspäällikkö Karoliina Vuohtoniemi.

– Vaikka pornoa on ollut todella pitkään, ilmiö on sikäli uusi, että netti on lisännyt pornon saatavuutta räjähdysmäisesti, Vuohtoniemi sanoo.

Hänen mukaansa tiedon puutteeseen on monia syitä: virallinen diagnoosi puuttuu, tutkimusta on vasta verrattain vähän, terveydenhuollon ammattilaisia ei ole koulutettu kysymään seksistä tai masturboinnista.

Tiedon puutteen vuoksi myöskään ongelmasta kärsivät eivät usein tiedosta, että kyse on addiktiokäyttäytymisestä.

Pornoriippuvuuden ymmärtämistä vaikeuttavat lisäksi moralisoivat ja asenteelliset käsitykset.

Niihin syyllistyy myös osa terveydenhuollon ammattilaisista. Osa asiantuntijoista on jopa kiistänyt koko pornoriippuvuuden olemassaolon tai vähätellyt sitä.

Moralisointi oli läsnä jo silloin, kun seksi- ja pornoriippuvuudesta kirjoitettiin ensimmäisiä akateemisia tekstejä. Tekijöinä olivat kristilliset kirjoittajat.

Vuohtoniemi korostaa, että valtaosalle pornonkatselu ei tuota ongelmia.

Jotkut voivat mieltää oman pornonkatselunsa ongelmaksi, jos pornoa sattuu pitämään moraalittomana.

– Silloin kyse ei tietenkään ole addiktiosta vaan asenteesta, Vuohtoniemi sanoo.

 

Standup-koomikkona tunnetuksi tullut Toni Jyvälä alkoi pari vuotta sitten kirjoittaa Pornoaddiktin päiväkirja -blogia riippuvuudestaan. Kuva: Ossi Ahola
Standup-koomikkona tunnetuksi tullut Toni Jyvälä alkoi pari vuotta sitten kirjoittaa Pornoaddiktin päiväkirja -blogia riippuvuudestaan. Kuva: Ossi Ahola

 

Oikeus hoitoon riippuu diagnooseista

Diagnoosista tuleevirallinen viimeistään ensi vuonna. Silloin Suomessa otetaan käyttöön Maailman terveysjärjestön WHO:n uusi tautiluokitusjärjestelmä.

Diagnoosissa tosin ei puhuta seksi- tai pornoaddiktiosta, vaan pakonomaisesta seksuaalikäyttäytymisen häiriöstä.

– Viralliset diagnoosit ovat merkittäviä, koska oikeus hoitoon ja palveluihin on niistä riippuvainen, sanoo A-klinikka oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Addiktiivinen pornokäyttäytyminen on pitänyt Simojoen mukaan ”änkeä diagnostisesti johonkin muualle”, jos se on tunnistettu hoitoa vaativaksi ongelmaksi.

Sexpon Vuohtoniemi on tyytyväinen, että diagnoosi virallistetaan.

– Se auttanee siihen, että addiktioista kärsivät otetaan vakavissaan ja hoitoa saa helpommin.

Diagnoosin virallistaminen ei silti yksin auta, Vuohtoniemi sanoo. Tarvitaan myös lisää tietoa ja kouluttamista.

Syksyllä Sexpo kantaa oman kortensa kekoon, kun se alkaa järjestää ryhmäterapiaa riippuvaisille.

 

Toipuminen kestää

Entä mikä on Jyvälän tilanne nyt?

– Parempi, mutta toipuminen on vielä kesken, hän sanoo.

– Vaikka tunnistan nykyään addiktion mekanismin ja taustalla vaikuttavat syyt ja tiedän, etten todellakaan aidosti nauti pornosta, siitä kokonaan eroon pääseminen on vaikeaa.

Jyvälä sanoo ymmärtäneensä, että toipuminen edellyttää ennen kaikkea taustasyiden ratkomista.

– Työni on keikkaluontoista, mikä aiheuttaa jatkuvaa stressiä toimeentulosta. Minun on saatava talouteni kuntoon, jotta voin toipua täysin ja saavuttaa aidon mielenrauhan.

 

"Vaikka tunnistan nykyään addiktion mekanismin ja taustalla vaikuttavat syyt ja tiedän, etten todellakaan aidosti nauti pornosta, siitä kokonaan eroon pääseminen on vaikeaa", Toni Jyvälä kertoo. Kuva: Ossi Ahola
”Vaikka tunnistan nykyään addiktion mekanismin ja taustalla vaikuttavat syyt ja tiedän, etten todellakaan aidosti nauti pornosta, siitä kokonaan eroon pääseminen on vaikeaa”, Toni Jyvälä kertoo. Kuva: Ossi Ahola

 

Riippuvainen lykkää laukeamista

Seksi- tai pornoaddikti on koukussa mielihyvähormoni dopamiinin tuomaan jännityksen ja odotuksen tunteeseen, ei seksuaaliseen nautintoon.

Näin sanoo brittiläinen seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut psykoterapeutti Paula Hall, jonka kirjoittama Koukussa seksiin -kirja (Bazar 2019) julkaistiin Suomessa helmikuussa.

Kirjan on suomentanut Sexpon Karollina Vuohtoniemi.

Hallin mukaan addikti katsoo pornoa tyypillisesti useita tunteja kerrallaan ja lykkää laukeamista. Seksiaddikti taas selaa vastaavia aikoja esimerkiksi deittisovellus Tinderiä, prostituoitujen ilmoituksia tai valmistelee seksitreffejä.

– Kyse ei ole seksuaalisen nautinnon hakemisesta, vaan innostuksesta, jonka seksuaalisen nautinnon odottaminen tuo, Hall sanoo.

Siirrytään vertauksen vuoksi ravintolapöytään.

– Jos himoitset ruokaa, tilaatko ravintolassa jatkuvasti uusia tuijotettavia annoksia, jotka sitten jätät syömättä ja pitkität nälän tunnetta, vai syötkö pari annosta ja jatkat matkaa?

 

Seksi oman kumppanin kanssa ei tuo vastaavaa dopamiinieritystä kuin mitä addikti saa jatkuvasti vaihtuvista pornovideoista. "Sen vuoksi monet riippuvaiset kärsivät parisuhteissa erektio-ongelmista", kertoo psykoterapeutti Paula Hall. Kuva: Bazar kustannus
Seksi oman kumppanin kanssa ei tuo vastaavaa dopamiinieritystä kuin mitä addikti saa jatkuvasti vaihtuvista pornovideoista. ”Sen vuoksi monet riippuvaiset kärsivät parisuhteissa erektio-ongelmista”, kertoo psykoterapeutti Paula Hall. Kuva: Bazar kustannus

 

Seksi- ja pornoaddiktio ovat nettiajan ilmiöitä

Addiktiivinen käyttäytyminen tapahtuu lähes yksinomaan internetissä, Hall sanoo.

Syy löytyy dopamiinista.

Sen vapautuminen edellyttää Hallin mukaan uutuudenviehätystä, jota on netissä loputtomasti tarjolla.

– Dopamiinia hakeva, addiktoitunut ihminen tarvitsee aina uuden videon, kuvan tai prostituoidun ilmoituksen katsottavakseen, jotta dopamiini virtaa.

Verrataan taas ruokaan.

Jos katsoo uudestaan ja uudestaan suklaakakun kuvaa, mielihalu sitä kohtaan tuskin kestää. Siksi on vaihdettava viineriin tai pullaan, Hall havainnollistaa.

Dopamiinin edellyttämä ”uutuusefekti” selittää, miksi riippuvuus on yleistynyt netin ja älypuhelimien myötä.

Uutuuden tuova ärsyke piti aiemmin hakea esimerkiksi kioskilta ostettavasta pornolehdestä tai sanomalehden seuralaisilmoituksien perään soittamisesta.

– Se oli liian hidasta jatkuvien dopamiiniryöppyjen saamiseksi. Siksi porno- ja seksiaddiktio ovat etenkin nettiajan ilmiöitä.

Myöskään seksi oman kumppanin kanssa ei tuo vastaavaa dopamiinieritystä, Hall sanoo.

– Sen vuoksi monet riippuvaiset kärsivät parisuhteissa erektio-ongelmista.

Miten tunnistat seksiriippuvuuden?

1. Jos koet, ettei seksiin liittyvä käyttäytymisesi ole hallinnassasi, kyse voi olla addiktiosta. Tunnusmerkkinä pidetään sitä, että käytös on pakonomaista eikä sitä yrityksistä huolimatta onnistu lopettamaan.

2. Toisin kuin usein ajatellaan, addiktiivista käyttäytymistä ei voi tunnistaa itsetyydytyksen tai pornonkatselun määrän perusteella. Aktiivinen seksielämä tai itsetyydytys ei tarkoita addiktiota.

3. Ulkopuolinen, kuten oma kumppani, ei voi määritellä käyttäytymistä addiktioksi. Huono omatunto tai moralisointi ei merkitse, että pornonkatselussa olisi kyse riippuvuudesta.

4. Hae apua, jos mikä tahansa seksuaalisuuteen liittyvä asia mietityttää. Jos epäilet addiktiota, avun hakemista ei kannata lykätä, ettei tilanne pahene.

5. Tilanteen kartoittaminen on hyvä aloittaa maksuttomasta neuvontapalvelusta. Sexpo tarjoaa seksuaalineuvontaa puhelimessa ja verkkosivuillaan. Väestöliiton seksuaalineuvonnan chat-palvelu on tarkoitettu 13–19-vuotiaille.

Lähde: Sexpo-säätiö

Uusimmat

Fingerpori

comic