HYÖTYJUTUT Lounais-Häme

Tammikuussa moni lisää kellastuvan viherkasvin kastelua, vaikka ei kannattaisi, sanovat asiantuntijat – Näillä vinkeillä viherkasvit pysyvät kunnossa

Miten kodin viherkasvit saisi pysymään hyväkuntoisena keskellä kylmää ja pimeää talvea?
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa viherkasveilla on myös talvella ihanteelliset olosuhteet. Ylipuutarhuri Tuomas Kauppila esittelee trooppisia orkideoita. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

 

Tammikuussa viherkasveja rasittavat valonpuute ja kuiva huoneilma. Liian vähän valoa saava kasvi alkaa talvella helposti kellastua ja tiputella lehtiään. Silloin moni tekee sen virheen, että alkaa kastella kasvia liikaa. Kellastunutta kasvia ei kuitenkaan saa kastelemalla vihreäksi.

Miten kodin viherkasveja kannattaisi talvikuukausina hoitaa?

Kysyimme tärkeimmät hoito-ohjeet Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurilta Tuomas Kauppilalta ja Oulun Viherpalvelun yrittäjältä, puutarhuri Karin Myllyojalta.

Vähennä kastelua

Talvilevossa kasvi ei käytä niin pajon vettä kuin kasvukaudella. Päinvastoin liika kastelu voi johtaa siihen, että lepovaiheessa oleva kasvi kuolee.

Kultasiilikaktus tunnetaan myös nimellä anopinjakkara. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Hyvä nyrkkisääntö viherkasvien kasteluun on, että mitä pimeämpää, sitä vähemmän vettä. Mullan on annettava kuivahtaa kasteluiden välillä. Tämä on hyvä muistaa myös siksi, että kukkakärpäset lisääntyvät helpommin, jos pintamulta on koko ajan kosteaa.

Ruukuksi kannattaa valita altakasteluruukku, jossa vesi valuu erilliseen säiliöön. Saviruukkuun istutetut kasvit tarvitsevat tiheämpää kastelua.

Maltillisen kastelun lisäksi on hyvä muistaa, että talvikaudella kasvia ei tarvitse lannoittaa eikä multia vaihtaa. Niiden aika on vasta kevättalvella, kun valon määrä lisääntyy.

Vaikka liikakastelu on huonekasveille haitallista, kasveja kannattaa kuitenkin sumuttaa tiheästi. Moni tutuista kodin viherkasveista on lähtöisin trooppisista oloista, ja kuiva ja lämmin huoneilma saa helposti niiden lehtien reunat ruskettumaan.

Rahapuu tuppaa helposti tiputtamaan lehtiä pimeään vuodenaikaan lisävalosta huolimatta. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Anna lisävaloa

Kaikkein tärkeintä on huolehtia talvikuukausina viherkasvien valon saannista. Jos kasvi kellastuu ja alkaa tiputella lehtiään, se saa todennäköisesti liian vähän valoa. Sijoita viherkasvit päivänvaloon mahdollisimman valoisalle paikalle.

Avaa verhot ja sälekaihtimet. Jos kasvit jäävät päivän ajaksi verhojen taakse, ne eivät voi hyödyntää edes vähäisintä ulkoa tulevaa valoa. Kasvin olisi hyvä saada valoa vähintään kahdeksan tunnin ajan, mielellään jopa kaksitoista tuntia.

Kasvit hyötyvät lisävalosta. Paremman puutteessa lisävaloksi käy tavallinen loisteputkivalo, mutta myytävänä on erityisesti kasvien valaisuun tarkoitettuja kasvivaloja.

Led-kasvivalot eivät kuumene, joten ne voi asettaa lähelle kasvia. Muista asettaa kasvi niin, että se saa valoa tasaisesti joka puolelta.

Pidä kasvivaloa päällä esimerkiksi aamukuudesta iltakuuteen. Kasvi tarvitsee myös pimeän lepoajan.

Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia parantaa myös se, että lehtien pinnalla ei ole pölyä. Poista pölyt kostealla sienellä pyyhkimällä tai suihkuttamalla lehdet säännöllisesti.

Siirrä viileään

Jos mahdollista, kasvit kannattaa sijoittaa viileämpään paikkaan talvikuukausiksi, kun valon määrä on vähäinen. Normaalia huonelämpötilaa viileämmät viherhuoneet tai vanhojen talojen lasitetut verannat ovat kasvien talvehtimiseen hyviä paikkoja.

Kotioloissa esimerkiksi valoisa lasiveranta on sopiva paikka talvella lepokautta viettävälle pelargonialle. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Parhaiten talvioloja ja vähäistä valoa kestävät tutuista viherkasveista esimerkiksi palmuvehka ja anopinkieli sekä isommista kasveista kentiapalmu.

 

Miksi peikonlehti on taas trendikäs viherkasvi?

Huonekasvit ovat nousseet uudestaan trendikkäiksi sisustuselementeiksi. Mistä se johtuu, vihersisustaja Merja Kurki?

– Huonekasveilla on aina sisustettu koteja, yrityksiä ja julkisia tiloja, mutta viime aikoina kiinnostus vihersisustamiseen on tosiaan kasvanut. Sisustukseen halutaan huonekalujen ja muiden somistustavaroiden lisäksi tuoda vehreyttä.

– Viherkasvit ovat osa sisustusta erilaisilla lehtimuodoilla, mutta tutkimusten mukaan ne myös puhdistavat huoneilmaa ja voivat rentouttaa ja elvyttää tunnetiloja. Myös ruukkujen koon, materiaalin ja värin avulla voidaan vahvistaa tilan sisustuksellista ilmettä.

Mitkä kasvit nyt kiinnostavat?

– Ilmaa puhdistavat ja allergiavapaat viherkasvit kiinnostavat erityisesti. Lisäksi kiinnostavat sellaiset viherkasvit, jotka ovat olleet esillä sisustuslehdissä tai -ohjelmissa.

Rönsylilja on helppohoitoinen viherkasvi, joka puhdistaa huoneilmaa. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

– Ihmiset ovat hyvin tietoisia trendeistä. Myös helppohoitoiset kasvit kiinnostavat, sillä kaikilla ei ole aikaa hoitaa ja ylläpitää enemmän hoitoa vaativia viherkasveja.

Miksi peikonlehti on trendikäs?

– Peikonlehti on ollut jo muutaman vuoden suosittu ehkä lehtimuotonsa ansiosta. Sen pyöreät ja isot lehdet sopivat selkeydellään sisustukseen ja se on helppohoitoinen. Kasvutavaltaan se on melko tilaa vaativa, ja usein isoa peikonlehteä myydään valmiiksi tuettuna sammaltolppaan. Peikonlehden oksa sopii myös leikkovihreänä maljakkoon.

– Vanhat viherkasvit ovat nousseet suosioon näyttävyytensä, lehtimuotojensa ja helppohoitoisuutensa ansiosta. Muun muassa anopinkielet, kentiapalmut, kumipuut ja kultaköynnökset ovat hyviä kotien sisustuksessa.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 19.1.2019

Pyöreälehtinen peikonlehti on noussut suosikkiviherkasviksi. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Entä jos saa allergian viherkasveista

Viherkasviallergia on harvinainen. Tavallisesti allergia ilmenee nuhana, ihottumana tai astmaattisia oireina ja ärsytysreaktioina. Oireita aiheuttavat kasvien siitepöly ja maitiaisnesteet, joita erittäviä kasveja ovat viikunat, jukkapalmut, tyräkit, traakkipuut sekä viirivehka.

Erityisesti limoviikunaa pidetään helposti allergisoivana.

Käytä suojakäsineitä, kun käsittelet myrkyllisiä yhdisteitä sisältäviä huonekasveja. Niitä on vehkakasveissa, peikonlehdessä ja tyräkeissä, joihin esimerkiksi joulutähti kuuluu. Myös tulppaanien kasvinesteessä on kosketusallergeeneja. Pujoallergisille oireita voivat aiheuttaa asteri- ja sikurikasvit.

Tuoksuyliherkille oireita aiheuttaa hyasintti. Muita voimakkaasti tuoksuvia kasveja ovat tuoksuköynnös, posliinikukka, jasmiini, kulta-akasia eli mimosa sekä pelargoniat.

Jos epäilet viherkasviallergiaa, siirrä kasvi paikkaan, jossa oleskelet harvemmin. Jos oireilu loppuu, tilalle voi vaihtaa esimerkiksi amatsoninliljan, nukkumatin, timanttiananaksen, muorinkukan, piilean, anopinkielen tai palmuvehkan.

Joulukaktus vaatii kukkiakseen lepojakson viileässä ja riittävän valoisassa paikassa. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Uusimmat

Näkoislehti

12.7.2020

Fingerpori

comic