HYÖTYJUTUT

Urheiluturismi oli 2010-luvulla yksi matkailun nousevista trendeistä, mutta korona pysäytti kasvun – Uskaltavatko ihmiset enää lähteä yleisötapahtumiin?

Vuoden 2020 piti olla urheilun tapahtumaturismin supervuosi, mutta se valui koronan takia viemäriin: kaikki kansainväliset suurtapahtumat on peruttu tai siirretty. Tulevaisuuden matkailutottumuksissa yksityisyys voikin kiinnostaa enemmän kuin urheilun massatapahtumiin osallistuminen. Suomen urheilukesän huipennus on juuri nyt Turussa.
Suomen koripallomaajoukkueella oli laaja kannattajajoukko vuoden 2015 EM-kisoissa Montpellierissä Ranskassa. Kuva: Ville Vuorinen
Suomen koripallomaajoukkueella oli laaja kannattajajoukko vuoden 2015 EM-kisoissa Montpellierissä Ranskassa. Kuva: Ville Vuorinen

Urheilutapahtumiin liittyvä turismi on ollut yksi 2010-luvun matkailuilmiöistä Suomessa.

Jo 1970- ja 1980-luvuilla suomalaiset matkustivat kohtuullisen isolla joukolla katsomaan yleisurheilun ja hiihdon arvokilpailuja. 1990-luvulla ensin jääkiekon MM-kilpailut ja sitten Mika Häkkisen formulakisat etenkin Unkarissa rakensivat suomalaisille ilmasiltaa ulkomaille.

Iso muutos on tapahtunut kuitenkin vasta 2010-luvulla. Lopullisena käännekohtana voi pitää koripallon MM-kisoja vuonna 2014. Silloin jopa 10 000 suomalaista oli seuraamassa Susijengin otteita Bilbaossa. Myös Suomen lentopallomaajoukkueen EM- ja MM-kisamatkojen ympärille kehittyi 2010-luvulla massaturismin piirteitä saanutta fanitoimintaa.

Jalkapallomaajoukkue on synnyttänyt merkittävän kansanliikkeen, mikä on näkynyt myös Huuhkajien vierasotteluissa. Jääkiekon MM-kilpailut on edelleen suomalaisten urheiluturistien yksi suosikkikohteista.

Viikonloppumatkat Englantiin ja muualle Eurooppaan katsomaan paikallisten jalkapallosarjojen otteluita on myös muodostunut suosituksi urheilumatkailun muodoksi.

2020 piti olla urheiluturismin supervuosi. Jääkiekon MM-kisojen, Tokion olympiakisojen ja etenkin suomalaisittain historiallisten jalkapallon EM-kisojen oli määrä olla laajamittaisia suomalaisten joukkokokoontumisia.

Sitten tuli korona.

Kaikki urheilun suurtapahtumat on peruttu tai siirretty.

Palautuuko urheilun ympärille rakentuva elämysmatkailu enää ikinä ennalleen? Loppuiko nousukiito tähän?

Elämysten metsästys jatkuu – joskus

Elämysmatkat Oy on ollut merkittävä toimija, kun urheilumatkailusta on tullut ilmiö Suomessa. Yrityksen liikevaihto on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Millaisen pysyvän jäljen korona kaikkine heijastusvaikutuksineen jättää suomalaiseen urheiluturismiin, Elämysmatkojen toimitusjohtaja Pasi Latva?

– Se on tuhannen taalan kysymys. Jollain aikavälillä suosio voi palata ennalleen ja kasvaakin, mutta väistämättä korona vaikuttaa urheiluturismiin monen vuoden ajan.

– Matkailu on maailman suurin teollisuuden ala. Ihmisluonne on sellainen, että halutaan nähdä ja kokea uusia asioita. Tästä eteenpäin avainsana on kuitenkin turvallisuus. Lähivuosien aikana matkailualan pitää olla mukana luomassa sellaisia puitteita, että matkustaminen tuntuu asiakkaista turvalliselta, Latva arvioi.

Latva jakaa urheiluturistit kahteen kohderyhmään.

– Intohimoiset penkkiurheilijat ja elämystenmetsästäjät. Nimenomaan jälkimmäinen ryhmä on kasvanut 2010-luvulla selvästi.

– Ennen vanhaan suomalaisille turisteille riitti, että pääsi ylipäätään johonkin. Aurinko oli hyvä lisäbonus. Nykyään se ei riitä. Pitää saada elämyksiä ja tunnepuolen kokemuksia eli käytännössä lisää sisältöä. Urheilulla on tällä puolella paljon annettavaa – tulevaisuudessakin.

Yksityisyys kiinnostaa enemmän kuin massatapahtumat

Poikkeusoloissa kysyntää on juuri päinvastaisille matkailukokemuksille kuin mitä urheilun tapahtumaturismi tarjoaa.

– Kansallispuistot ovat täynnä ihmisiä. Yksityisyyden trendi tulee kasvamaa poikkeusajan jälkeenkin.

– Kriisit luovat aina innovaatioita. Vuoden kuluttua on olemassa aivan uudenlaisia matkailutuotteita, Latva uskoo.

Esimerkiksi millaisia?

– Ainakin digitalisaatioon liittyviä aputyökaluja. Suomi on täynnä hyviä palveluita, joita on vaikea löytää. Monet niistä ovat pienyritysten toteuttamia, joilla menee kaikki aika itse palvelun tuottamiseen. Luomme uutta alustaa, joka auttaa kuluttajia ja palveluntarjoajia löytämään toisensa, Latva kertoo.

Millaista on järjestää yleisötilaisuus juuri nyt?

Suomalaisten penkkiurheilijoiden superkesä on vaihtunut laihialaiseen urheilutarjontaan. Kaikki kansainväliset suurtapahtumat on siirretty tai peruutettu, ja kotimaiset palloilusarjatkin pyörivät ottelumääriltään typistettyinä ja yleisömääriltään rajoitettuina. Jos Suomen kesästä pitää etsiä joku huipennus, niin se on käsillä nyt: Turussa järjestetään tällä viikolla yleisurheilussa sekä kansainvälinen Paavo Nurmi Games että Kalevan kisat.

Onko penkkiurheilijan turvallista tulla näihin yleisötapahtumiin, PN Turku Oy:n toimitusjohtaja Jari Salonen?

– On. Käsidesiä ja turvavälejä on tarjolla. Stadionin katsomokapasiteetista on alle puolet käytössä. Viime vuonna Paavo Nurmi Gamesissa oli 13 300 katsojaa, nyt paikkoja on jaossa noin 6 000. Katsomot on jaettu yhdeksään alueeseen: pääkatsomossa niitä on kuusi, ja lisäksi kaarteet sekä takasuora ovat omat katsomolohkonsa. Myyntialueita on neljä.

Onko ihmisillä uskallusta lähteä yleisötapahtumiin?

– Se jää nähtäväksi. Vielä en ole mitään vaaran merkkejä havainnut, lippuja myydään koko ajan. Julkisuus voi kuitenkin muuttaa tilannetta nopeastikin.

Millaisia terveisiä haluat lähettää paikalle tuleville katsojille?

– Tule paikalle vain, jos tunnet itsesi täysin terveeksi. Ihmiset pakkautuvat mielellään tiiviisti yhteen, mutta nyt pitää kunnioittaa naapuria ympäröivää tilaa.

Millaista on järjestää iso yleisötapahtuma nyt, kun ilmassa on paljon epävarmuutta?

– Epävarmuus ei ole kauhean kiva tunne millään elämän osa-alueella. Tämä on ollut tappavan jännittävää, ja siksi myös stressaavaa.

Suomen vetovoimatekijät

Visit Finland kysyi vuonna 2017 lomamatkailijoilta syitä, jotka vaikuttivat Suomen valintaan matkakohteeksi:

1. Luonto 59%

2. Kulttuuri ja viihde 38%

3. Hyvinvointi 13%

4. Ostokset 11%

5. Urheilu ja liikunta 8%

Kansallisuuksien erot olivat merkittäviä. Luonto korostui Aasiassa ja Manner-Euroopan maista tulleiden turistien keskuudessa, japanilaisilla ja venäläisillä ostokset.

Lähde: Visit Finland

Uusimmat

Fingerpori

comic