Kolumnit

Aina vaan koronaa – Muutama maa saa pandemian varjossa jättipalkkion siitä, että on hoitanut talouttaan holtittomasti

Kuva: tuntematon
Kuva: tuntematon

Juuri nyt näyttää siltä, että Suomi on selvinnyt terveydellisessä mielessä koronapandemiasta vähän niin kuin koira veräjästä.

Jääkö tilanne näin hyväksi, sitä ei tiedä kukaan. Ravintolat on avattu, joukkokokoontumiset sallittu, lomat ovat ohi, koulut alkavat, etätyöläiset palailevat toimistoihinsa, matkailu lisääntyy, toinen aalto uhkaa. Seuraukset tulevat jos tulevat näkyviin syksyn mittaan. Monessa suuressa maassa (USA, Brasilia, Meksiko, Intia) tilanne on edelleen kamala.

Koko ajan kohistaan, että koronaan on kehitetty rokote. Näihin tietoihin en usko. Ei rokotetta kehitetä ja riittävästi testata muutamassa kuukaudessa. Seurasin riittävän läheltä, kun Suomen hallitus päätti vastoin asiantuntijoiden käsienpesuneuvoja ottaa käyttöön rokotteen sikainfluenssan hoidossa. Rokotetta ei oltu testattu riittävästi. Rokotusten seurauksena kovin moni nuori ihminen sairastui loppuelämäkseen narkolepsiaan.

Talouselämään pandemia on jättänyt pahat jäljet koko maailmassa. Näitä jälkiä pyritään korjaamaan suurilla elvytyspaketeilla.

Suomessakin on otettu käyttöön elvytystoimia. Lisäksi EU on hyväksynyt peräti 750 miljardin euron elvytyspaketin. Paketin suuruuden ymmärtää, kun sitä verrataan EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjettiin. Sen koko on noin 1000 miljardia euroa, siis yhteensä seitsemälle vuodelle.

Elvytyspakettineuvottelut kestivät monta vuorokautta. Viisi ”nuukaa maata”, Suomi mukaan luettuna sai paketin sisäistä rakennetta muutettua lainapainotteiseen suuntaan. Pääministerimme suostui kompromissiin, kun saimme EU:n budjetista lohkaistuksi puoli miljardia maataloutemme ja maaseudun tukemiseen. Kaipa se oli hyvä tulos.

Itse en pidä elvytyspaketin lahjarahapainotteisuutta hyvänä asiana. Muutama maa saa pandemian varjossa jättipalkkion siitä, että on hoitanut vuosikymmenet talouttaan täysin holtittomasti. Samalla toivotaan hurskaasti, että nämä lahjoitukset saisivat maat hoitamaan taloutensa kuntoon. Itse uskon vaikutuksen olevan päinvastainen. Kun hoitaa talouden riittävän kurjasti, joku tulee ja antaa lahjaksi huimia rahasummia. Miksi muuttaa tuottoiseksi havaittua toimintatapaa?

Pitkäaikainen työtoverini, ystäväni Raimo Sailas hävisi lopulta yli kymmenen vuotta kestäneen taistelunsa syöpää vastaan.

Meidän molempien virkamiesura alkoi vielä opiskelijoina tasan viisi vuosikymmentä sitten Tilastollisessa Päätoimistossa ja päättyi 2010-luvulla ministeriöiden kansliapäällikköinä. Näkyvintä yhteistyömme oli 1990-luvulla, kun silloisen talouslaman syövereissä panimme julkista taloutta kuntoon.

Turuilla ja toreilla vastaantulleet täysin tuntemattomat kansalaiset kannustivat meitä. Moni media, moni poliitikko syytti meitä hyvinvointiyhteiskunnan tuhoamisesta. Tavoite ja myös tulokset olivat täysin päinvastaiset.

Mielestäni nyt tarvittaisiin uusi sailas!

Kirjoittaja on toiminut valtionhallinnossa mm. budjettipäällikkönä ja ministeriöiden kansliapäällikkönä.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic