Kolumnit

Ajammeko hykerrellen päin seinää?

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Noin 106 miljardin euron valtionvelka, joka uhkaa edelleen kasvaa, on suuri ongelma.

Julkinen velka on valtion huolista pienimpiä.

Tällaista on suomalainen talouskeskustelu vuonna 2019. Ensimmäinen viisas todistelee toista, toinen heti perään päinvastaista.

Valtiovarainministeriö ennusti viikolla, että Suomen talouden kasvu hiipuu alle yhteen prosenttiin. Se taas ei ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin.

Spolanderin silmään näyttää siis siltä, että pää tulee taas vetävän käteen.

Toimintaympäristön epävarmuus koettelee uskoa tulevaisuuteen, julkisen talouden alijäämä kasvaa ja hitaamman kasvun riskit ovat edelleen suuria.

Näin arvioi siis valtiovarainministeriö, jota poliitikot ovat yleensä sentään kuunnelleet.

Pääministeri Antti Rinnettä (sd.) eivät ministeriön varoituksen sanat näytä hetkauttavan. Hallitusohjelman mukaiset menolisäykset painavat päälle, mutta mitäpä moisesta, parempaan ja aurinkoisempaan tulevaisuuteen tässä kuitenkin pyritään.

Pääministeri onkin “hykerrellyt sille, kun menee pari vuotta eteenpäin ja alkaa näkyä, että meidän talouspolitiikka toimii, ja työllisyys ja hyvinvointi alkavat kasvaa.”

Edelleen Rinne jopa kyselee – hieman ilkikurisesti – Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että mitenköhän suu sitten pannaan näitten meidän arvostelijoiden keskuudessa?

Pääministerin tietysti kuuluukin olla uskossaan vahva.

Kaikki ovat Suomessa varmaankin yhtä mieltä siitä, että työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvu ovat tavoittelemisen arvoisia asioita.

Kunhan emme vain ajaisi pääministerin tavoin hykerrellen päin seinää, sillä ilmaisen velkarahan aika ei ehkä sittenkään ole ikuista, vaikka moni niin saattaa yhä kuvitella.

Pysyvien menolisäysten leikkaaminen sitten joskus tulevaisuudessa on puolestaan osoittautunut poliitikoille yllättävän työlääksi ja hankalaksi rastiksi, eikä ole syytä epäillä, etteikö se olisi sitä vastaisuudessakin.

Kovien päätösten tekeminen ja sen jälkeen vaalien häviäminen kun on länsimaissa ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Kirjoittaja on Forssan Lehden päätoimittaja.

Uusimmat