Kolumnit

Älkää ampuko viestintuojaa – Tämäkö tosiaan on se malli, jonka haluamme nuorisollemme antaa?

Ilmastopaniikki, ilmastohysteria, ilmastohypnoosi, ilmastovouhotus… Ei tule ainakaan leimakirveistä puutetta, jos ilmenee tarvetta käydä ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kimppuun ja kurmoottaa heitä sanallisesti.

Jotenkin ovat palautuneet mieleen menneet ajat, jolloin Suomessakin herättiin luontoa suojelemaan. Vesistöjen pilaantuminen, lyijyn ja muiden myrkkyjen kyllästämät ilmansaasteet, happosateiden harsuunnuttamat metsät ja monet muut ilmiöt olivat helposti havaittavia muutoksia. Siitä huolimatta toimenpiteitä vaatineet luonnonsuojelijat saivat herkästi kuulla olevansa vouhottajia, jotka haittasivat kohtuuttomilla vaatimuksillaan kotimaista teollisuutta ja vaaransivat kovalla työn rakennetun elintasomme.

Tai muistetaanpa vain 40 vuoden takaisia tapahtumia Koijärvellä. Mitä kaikkia syytöksiä saivatkaan osakseen mielenosoittajat, jotka pyrkivät estämään merkittävän lintualueen kuivattamisen?

Nyt pidämme itsestään selvänä, että jätevedet puhdistetaan, tehtaiden piipuissa on savukaasupesurit ja autoissa katalysaattorit. Ajat, tavat ja toimemme eivät kuitenkaan ole muuttuneet itsestään. On tarvittu tekijöitä, mutta myös näkijöitä ja tienraivaajia, jotka ovat havahduttaneet ihmisiä ja koko yhteiskuntaa toimimaan.

Kun Loimijoki värjäytyi Yhtiön jätevesistä tai vaikkapa Harjavallan ilmassa lemahti rikki, jokainen ymmärsi vaistomaisesti, ettei luonto voi loputtomiin sellaista kestää. Ilmastonmuutos on monimutkaisempi ja -muotoisempi ilmiö. Tiedeyhteisön todistus ei riitä, vaan jokaisen pidemmän pakkasjakson jälkeen riittää leukailua, kuinka ilmastonmuutos on peruutettu.

Koetellun kansanviisauden mukaan kannattaa seurata rahan liikkeitä. Suuryritysten johdossa ei taiteta peistä ilmastonmuutoksen olemassaolosta, saati kinastella kasvis- ja lihansyönnin paremmuudesta. Siellä mietitään toimintaa ja vainutaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Antti Herlin on Koneen hallituksen puheenjohtaja ja muutenkin Suomen vaikutusvaltaisimpia yritysjohtajia. Image-lehti (11/2019) on kysynyt Herliniltä, ovatko yritykset poliitikkoja parempia vaatimaan tiukkoja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Ja Herlin vastaa: ”Siltä vaikuttaa. Parhaat päivät bisnekselle ovat silloin, kun tapahtuu muutosta…”

Julkisuudessa ilmastonmuutoksen kasvoiksi ja viestinviejäksi ei ole noussut kukaan ilmastotutkija, poliitikko tahi yritysjohtaja, vaan nuori ruotsalainen Greta Thunberg. Häntä vastaan on käyty ja nostatettu kampanjoita, jotka ulottuvat vähättelystä ja tytöttelystä aina lynkkausmielialaa lähentelevään vihanpitoon.

Tämäkö tosiaan on se malli, jonka haluamme nuorisollemme antaa? Vaikene, kun me aikuiset puhumme. Vaikka puhuisitkin, emme kuuntele. Tai vielä pahempaa, emme halua kuunnella.

Kirjoittaja on forssalainen kirjastonhoitaja ja jokamiesluokan kynäilijä.

Fingerpori

comic

Uusimmat