Kolumnit

Arvoa kehäkolmosen ulkopuoliselle elämälle – Sammutetaanko täällä jo valoja koko kaupungista?

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Mitä tapahtuu, kun oman alueen päivälehti lakkaa ilmestymästä? Suomen Lehdistö teki mainion ja mielenkiintoisen jutun Kemi-Torniosta kaksi ja puoli vuotta Pohjolan Sanomien lopettamisen jälkeen.

Lukijoiden mukaan yhteisöllisyys väheni ja uutistarjontaan tuli aukko, kun Pohjolan Sanomat lopetettiin. Kemiläinen Heli Luokkala-Nevalainen vertasi jutussa lehden lopettamista peräti siihen, että oma tuttu ja turvallinen kotimetsä hakattaisiin alas.

Luokkala-Nevalaisen mielestä lehti oli peili omalle kielelle ja henkiselle olotilalle, ja kun se oli poissa, myös yhteisöllisyyden tunne vääjäämättä väheni.

Sammutetaanko täällä jo valoja koko kaupungista?

Kemiläisen Jari Mäntylän mielestä oma aluelehti antaa arvon kehäkolmosen ulkopuoliselle elämälle. Mäntylä filosofoi, että kun pienempiä lehtiä lakkautetaan ja jäljelle jäävien isompien aluelehtien alue suurenee entisestään, on se inflaatio paikalliselle äänelle. Ainakin edellä mainituista lukijoista lehden lopettaminen tuntui pahalta.

Yksittäisten lukijafiilisten pohjalta on tietysti vaikea arvioida, mikä asiassa on objektiivinen totuus tai onko edes sellaista.

Meidän maakuntalehdentekijöiden mielestä tietysti on. Ääni kehäkolmosen ulkopuoliselle elämälle voisikin olla lähes jokaisen suomalaislehden sotahuuto.

Myös lehtien yhteiskunnallista merkitystä on tietysti tutkittu. Suomen Lehdistön siteeraama, viime vuonna julkistettu tutkimus osoitti, että lehtikuolemapaikkakunnilla lehden lakkauttaminen voi vaikuttaa paitsi alueen uutisten vähenemiseen myös julkisten menojen kasvuun.

Miksi? Kun kukaan ei seuraa päättäjien tekemiä, monesti monimutkaisia päätöksiä, menokuri voi löystyä. Lukijan ja alueen puolella oleva, verorahojen järkevää käyttöä seuraavalle journalismille on yhteiskunnallista arvoa.

Koko viime viikko Suomessa käytiin jonkinlaista informaatiosotaa, kun viranomaistiedotus ja poliitikkojen puheet isis-äideistä menivät tiukkaan umpisolmuun. Huhuja, luuloja ja puolitotuuksia levittivät jopa kovan tason poliitikot.

Samalla luotettavien tietolähteiden kuten perinteisten medioiden arvo vain korostui.

Se korostui varsinkin täysin poikkeuksellisten vuotojen vuoksi, kun väärää ja värittynyttä tietoa oli (ja on edelleen?) liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi.

 

Kirjoittaja on Forssan Lehden päätoimittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

3.8.2020

Fingerpori

comic