Kolumnit

Duunarin tulevaisuus – Työn luonteen muutokset ovat johtaneet voimakkaaseen polarisaatioon

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Nykykapitalismin tilaa ovat viime aikoina pohtineet useat tahot. Yhdysvaltojen demokraattinen puolue valmistautuu tuleviin pressan vaaleihin, esivaalit käynnissä puolueen lopullisen ehdokkaan valitsemiseksi. Loppusuoralle näyttää päätyvän neljä ehdokasta: Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ihaileva Bernie Sanders, keskiluokan suosikki Joe Biden ja multimiljonääri Mike Bloomberg sekä feministi Elizabeth Warren.

Työväenluokan tulevaisuus ratkaisee myös kapitalismin tulevaisuuden, kirjoittaa tutkija Anu Kantola eilisen Hesarissa. Hänen mukaansa duunarien asema ei ole enää vain vasemmistolaisten päänsärky. Keskiluokan aseman heikentyminen on tuonut poliittiselle agendalle kaikensorttista yrittäjää ja ajattelijaa.

Työn luonteen muutokset, eriarvoisuuden lisääntyminen ja globaalit ongelmat ovat johtaneet voimakkaaseen polarisaatioon. Perinteiset aatemaailmat ovat jopa Yhdysvalloissa muuttuneet rajusti. Sandersin ja Bloombergin poliittiset näkemykset eivät Suomessa mahtuisi samaan puolueeseen. En usko, että Sanna Marin ja Björn Wahlroos olisivat halukkaita luomaan yhteisen hallitusohjelman.

Anu Kantola osuu aikamme ydinkysymykseen. Kuinka tulevaisuudessa duunarit, jotka pääasiassa ovat nykyään palveluammateissa, voivat omilla palkkatuloillaan elää hyvää ja kunniakasta elämää? Olemme yli sadassa vuodessa taivaltaneet pitkän matkan kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Kurkistus historiaan auttaa aina ymmärtämään nykyisyyttä ja toivottavasti säätelemään tulevaisuutta.

Vuonna 1928 Tarmo Hirsjärvi kirjoitti kirjan Forssan kauppalan synty- ja alkuvaiheista. Johdannossa hän kuvailee OY Forssa AB:n alkuvaiheita.

Tehtailija A.W.Wahren oli etevä, kaukonäköinen liikemies. Sitä vastoin voidaan olla eri mieltä hänen oikeudenmukaisuudesta. Tehtaiden ympärille muodostui omalaatuinen yhdyskunta, tehtaan omistaja-, virka- ja työväki perheineen. Ajan tavan mukaan yhdyskunnassa vallitsivat patriarkaaliset tavat. Wahren katsoi olevansa sekä yksityisesti että tehdasosakeyhtiön puolesta syntyneen suuren perheen päämies ja huoltaja, niin henkisessä kuin aineellisessakin suhteessa.

Tehtaiden läheisyyteen pyrki asumaan muitakin kuin varsinaista tehdasväestöä, liikemiehiä jne. Liikemiesten tuloa Wahren aluksi voimakkaasti vastusti, sillä hän tahtoi saada tehdasväestön rahat tehtaan omiin liikkeisiin ja laitoksiin.

Kirjassa Minun Forssani Eelis Suominen kertoo kokemuksia vanhasta Forssasta. Mitä markalla sai? Sillä pääsi Mattilan parturiin ja sai Savikon makkaraa kymmenisen senttiä, sitä halpaa. Sillä sai ostaa Martinin Iidan puodista neljä siirappinekkua ja hyvänmakuisen piirakan. Samaan hintaluokkaan kuului myös hapanleipä ja Tannerin sekakakku. Markan maksoi myös iso tuutti jätskiä Gino Dottin kioskilla.

Nuori tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen on kirjoittanut kirjan Tulevaisuuden lukujärjestys. Keskity siihen mikä ei muutu, ohjaa Pölönen. Meidän pitää ymmärtää, mikä on oikeasti arvokasta, määritellä (aina uudestaan) miksi tarvitsemme humanismia ja sydämen sivistystä.

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

5.12.2020