Kolumnit @urjamedia.fi

Ei tullut peräruisketta, tuli lähiseudun vilkkain kesätori

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Joskus jää huomaamatta merkittävä ja juhlimisen arvoinen tapahtuma. Sellaisena voi pitää sitä, että toukokuussa tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta Urjalan torin avaamisesta.

Se tapahtui silloisen Laukeelan kansakoulun yläkentällä. Sieltä se siirtyi 1976 valmistuneen koulun rakennustöiden alta suunnilleen nykyiselle paikalleen. K-supermarket Maria rakennettaessa se oli kesän evakossa urheilukentällä v. 2005.

Aloitteen Urjalan torista tekivät forssalaiset torikauppiaat. Kunnanhallitus esitti torin perustamista ja valtuusto hyväksyi esityksen äänestyksen jälkeen numeroin 20–6.

Urjalan yrittäjät vastustivat torihanketta. Yrittäjät pelkäsivät veromarkkojen karkaavaan muualle. Vähittäiskauppiaat arvelivat, että ”Urjalan kokoisen paikkakunnan kauppatori ei pysty vetämään tänne ulkopaikkakuntaisia ostoksillakävijöitä.”

Lisäksi he arvelivat, että torilla myytäisiin Forssan torin ylijäämätuotteita, jotka eivät vastaa nykyajan hygieniavaatimuksia.

Vielä vauhdikkaammin hanketta arvosteltiin Yrittäjien lehdessä otsikolla ”Toriturinaa”: ”Uskomme, myös, että torihankkeen puolestapuhujilla on tarkoitus ollut hyvä heidän halutessaan antaa pakkakunnan elämälle ´piristysruiskeen´, mutta kuinka ollakaan ruiskeenantajan käteen sattui eksymään peräruiske.”

Myöhempi historia osoittaa, että Urjalan torista tuli lähiseudun vilkkain kesätori, joka vetää paikallisten ja loma-asukkaiden lisäksi ostajia muualtakin.

Siinä silloiset yrittäjät osuivat oikeaan, että paikallisia torimyyjiä on torillamme aika vähän. Isotalon Timon lopetettua perunakaupan tarjolla on uusia perunoita pääasiassa Koijärveltä, Tammelasta ja Lopelta. Euroja virtaa muualle, mutta kyllä niitä jää paikallisille kauppiaillekin.

Toriasia on olut esillä aiemminkin. Vuonna 1761 Urjalan markkinoita puolsi Helsinki ja Hämeenlinna, mutta Porvoon vastustus kaatoi hankkeen. 1769 kaatajana oli Tukholman kamarikollegio. 1775 käräjäkunnat puolsivat, mutta asia ei edennyt.

Pienimuotoiset markkinat toimivat Laukeelassa vuodesta 1809 muutaman vuoden. Varsinainen ensimmäinen tori aloitti 1894 ja toimi hyvin. Loppumisajankohta ei ole tiedossa. Pitkään ainoat toripäivät olivat kahdesti kuukaudessa Nuutajärvellä vuodesta 1906 alkaen.

Kukapa tietää millaiseksi Urjala olisi kehittynyt, jos se olisi saanut markkinat ajoissa. Asukasluvultaan Urjala oli Hämeen läänin suurimpia.

Urjalan tori pysyi avoimen koko korona-ajan. Ehkä loppukesästä kunta voisi yhteisessä ”olohuoneessamme” järjestää pienen juhlahetken 50-vuotiaan torin kunniaksi ja tarjota vaikkapa nisukahvit. Tavataan torilla!

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic