Kolumnit

Elä kuin viimeistä kriisipäivää

Kuva: tuntematon
Kuva: tuntematon

Shokki, todellisuuden tajuaminen, tilanteen käsittely ja uudelleen suuntautuminen. Siinä pääpiirteittäin kriisin neljä vaihetta.

Shokkitilassa ihminen on yleensä kykenemätön toimimaan. Tai toiminta on jotain sellaista, jolla tukahdutetaan ympäröivä todellisuus. Vähättelyä, selittämistä, ylireagointia, lamaantumista, paniikkia – jotain näistä tai kaikkea yhtä aikaa.

Ihmisen käyttäytyminen, reaktiot ja toiminnot ovat paljolti tiedostamattomia. Siksi kriisin eri vaiheiden tietäminen ei auta silloin, kun kriisi iskee päälle. Harva meistä osaa parantaa itseään, kun avohaavasta pulppuaa elämän eliksiiri ulos. Toki meissä ihmisissä on eroja siinä, miten nopeasti kriisivaiheesta pääsemme tilanteen käsittelyyn ja uudelleen suuntautumiseen.

Meidän yhteisen koronakriisin aikana yrittäjiltä on odotettu nopeaa reagointia, suunnan vaihtamista, uuden keksimistä, nerokkuutta ja loputonta ideointia. Jos vanha bisnes lähtee alta, on oltava viikossa tarjolla jotain muuta.

Toki nopeaa reagointia ja uusien vaihtoehtojen tarjoamista on odotettu myös julkisilta toimijoilta. Odotukset ja vaatimukset ovat olleet jossain tapauksissa niin kovia, että se on johtanut käsittämättömiin ylilyönteihin.

Minun työhöni kuuluu jatkuva uuden ideoiminen. Asiakkaan liiketoiminnan edistäminen vaatii uusia näkökulmia, rohkeita avauksia, uusien kohderyhmien löytämistä ja mainoksia odottamattomissa paikoissa. Lähes päivittäin kirjoitan sisältöjä ja teen strategioita siitä, miten liiketoimintaa pitää jumpata ja hakea uusia avauksia.

Ja silti minäkin oireilin shokkivaihetta muiden yrittäjien joukossa.

Huomasin jääneeni hetkeksi odotustilaan, jossa ei auta muuta kuin istua ja odottaa, katsoa mitä tapahtuu. Kunnes tajusin, että myös minun ja yritykseni on muututtava, sopeuduttava, kehityttävä uuteen tilanteeseen. Auttajan pitää osata auttaa myös itseään.

Tilanteita on helppo seurata sivusta, tehdä huomioita ja arvostella. Mutta kriisin keskellä toimiminen vaatii huomattavasti enemmän. Päätökset on tehtävä aina silloisen tiedon ja parhaan arvion perusteella, jälkikäteen voi vain jossitella.

Joku viisas on kuvaillut nyt elämäämme kriisiä lahjaksi, joka kannattaa käyttää hyödyksi. Kriisi nimittäin pakottaa meidät uudistumaan. Perustyytyväisyyteen kun on turhan helppo jämähtää. Kriisistä toivoisi siis syntyvän uusia notkeita toimintamalleja ja jatkuvan kehittymisen toimintatapoja.

Jos elämänohjeeksi annetaan, että kannattaa elää aina kuin viimeistä päivää, niin yrityksille ohjeena olisi, että pitää elää kuin jokainen päivä olisi viimeinen hyvä päivä. Eletään siis hyvin, notkeasti ja uteliaasti – kuin viimeistä kriisipäivää.

Kirjoittaja on forssalainen yrittäjä ja äiti, 
kotona ja työpaikalla.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic