Kolumnit

Ennätysvähän esityksiä - Työllisyystoimissa hallitus on pakkasella

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Nyt kun on tehty nimityksiä, vaihdettu kertaalleen jo ministereitä ja rekrytoitu avustajia, alkaisiko kohta olla aika, jolloin saamme nähdä hallituksen politiikkaa käytännössä. Siis asioita! Päätöksiä ja tekoja.

Eduskunnalle annettiin tämän vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä 104 lakiesitystä, mikä on pienin luku 40 vuoteen. Se on kolmanneksen vähemmän kuin Sipilän hallituksen ensimmäisellä syyskaudella. Marinin hallituksen tavoitteet ovat aiheuttaneet maailmalla ihastusta, eivätkä ollenkaan suotta, mutta kuten presidenttikin on muistuttanut, tavoitteet eivät vielä ole tekoja.

Eduskunta aloittaa kevätkauden helmikuun alussa, ja valiokuntiin kaivataan hallituksen esityksiä.

Lakihankkeiden määrä ei tietenkään kerro koko kuvaa, mutta kuvaavaa on, että esimerkiksi työllisyystoimissa hallitus on pakkasella. Useat syksyn lait, muun muassa kotitalousvähennyksen heikentäminen ja viime hallituksen työllisyystoimien peruminen, jopa heikentävät työllisyyttä tänä vuonna.

Eduskunnan riippumaton tietopalvelu laski, että Suomi tarvitsee 120 000 uutta työllistä, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Laskelma pohjautuu Katri Kulmunin johtaman valtiovarainministeriön viimeisimpään talousennusteeseen. Tietopalvelu arvioi, että jos työllisyys ei nouse, hallitus joutuu leikkaamaan julkisia menoja vaalikauden loppuun mennessä 3,6 miljardilla eurolla. Se on mahdollista välttää, mutta pian täytyy alkaa tapahtua.

Forssan Lehti uutisoi tällä viikolla, kuinka Lounais-Hämeen ammatillinen koulutus on hyötynyt viime kaudella toteutetun ”amisreformin” uudesta rahoitusmallista. Kun rahoitusmalliin tuli elementtejä, joilla mitataan pelkän opiskelijamäärän sijaan myös tutkintoja, opiskelijoiden työllistymistä ja opiskelijapalautetta, hyvästä työstä palkitaan. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä saa rahoitusta tälle vuodelle uudella mallilla jopa ennakoitua enemmän.

Juuri kun oli viestitty, että laatu on tärkeää, Li Andersson ilmoitti, että siirtymävaiheessa olevassa rahoitusmallissa otetaan peruutusaskel. Sääliksi käy niitä, jotka luulivat, että hyvästä työstä palkitaan. Jaossa on nimittäin sama kokonaispotti kuin ennenkin, ei enempää. Lisäksi oppivelvollisuuden pidentäminen uhkaa koulutuksen laatua tuomalla ammatillisille oppilaitoksille ison lisätehtävän ilman täyttä rahoitusta.

Hyödynnän eduskunnan istuntotauon osallistumalla valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Kokonaisturvallisuudestamme vastaavien viranomaisten keskinäinen yhteistyö tekee aina vaikutuksen. Suomalaiset luottavat poliisiin, pelastajiin, puolustusvoimiin ja muihin viranomaisiin vankasti. Se on suomalainen erityispiirre ja vahvuus. Hybridiuhkien maailmassa, sosiaalisen median aikakaudella, kiinnostavaa on pohtia myös henkistä kriisinkestävyyttä. Viimeisimmässä sisäisen turvallisuuden selonteossakin tunnistettiin, että suurin turvallisuusuhkamme ei ole maahanmuutto, vaan syrjäytyminen.

Onneksi saamme pohtia näitä maassa, joka on kansainvälisen vertailun kestävästi turvallinen ja mitatusti onnellinen.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kuntapäättäjä ja kansanedustaja (kok.).

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.4.2020

Uusimmat