Kolumnit

Huoli Hykystä ja palvelujen karkaamisesta - Mikä on luottamushenkilöjohdon oma vastuu tilanteesta?

Kuva: Kristian Tervo
Kuva: Kristian Tervo

Sairaalanmäeltä kantautuu suurta huolta tulevaisuudesta. Hyvinvointikuntayhtymän johto vaihtuu jälleen, ja avoimiin lääkärin virkoihin ei saada hakijoita. Hykyn pitkäaikainen, arvostettu ylilääkäri Hannu Sulonen kertoi poikkeuksellisessa haastattelussa (FL 13.1.) turhautumisestaan Hykyn yhtymähallituksen päätöksentekoon.

”Hyvät johtajat kannustavat ja rohkaisevat työntekijöitään”, kirjoittivat Sirkka-Liisa Anttila ja joukko muita pääosin keskustalaisia vaikuttajia pari päivää myöhemmin.

Tämä lause särähti korvaan, sillä se tuntui näpäytykseltä Hykyn johdolle.

Mikä on luottamushenkilöjohdon oma vastuu tilanteesta, joka ei ole syntynyt hetkessä? Onko Hykyn johto saanut tukea ja rohkaisua luottamushenkilöiltä vai onko käynyt niin, että johtaja toisensa jälkeen on joutunut luottamushenkilöiden hampaisiin?

Keskustan johdolla ja SDP:n tuella rakentuva maakuntahallinto vie Forssan seudulta mahdollisuuden vaikuttaa omiin palveluihin. Jos sote menee läpi, Hämeenlinnan enemmistöllä päätetään jatkossa Lounais-Hämeen lähipalveluista.

Hykyn tulevaisuutta koskevissa ratkaisuissa olisi nyt kyettävä katsomaan yksi askel pidemmälle ja pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla varaudutaan maakuntahallinnon tuloon. Tätä taisi Hykyn johto ehdotuksessaan tavoitella. Meillä on poikkeuksellisen paljon pelissä, sillä Forssan seudulla hoitoonpääsy on ollut sujuvaa ja palvelut laadukkaita. Karusti sanottuna: meillä ei ole sote-uudistuksessa muuta kuin hävittävää. Seuraavassa vaiheessa tulee maakuntavero, jälleen uusi vero, joka kiristää palkansaajien verotusta.

Maakuntahallinto olisi voinut toimia ehkä joitain vuosikymmeniä sitten, mikään tulevaisuuden ratkaisu se ei ole. Suomi ei tarvitse uusia hallinnon kerroksia.

Sote-uudistuksessa pitäisi keskittyä hallinnon sijaan siihen, mikä on olennaista: ihmisten hoitoonpääsyn turvaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja osaavan hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuteen. Sote-palveluita voidaan viedä ”leveämmille harteille” ilman maakuntamuottiakin.

Ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden vaikuttaa omiin palveluihinsa, esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset henkilöt siihen, missä he asuvat. Ihmisen oman kodin kilpailuttaminen on epäinhimillistä.

Palvelusetelit tulisi ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa erityisesti niissä tilanteissa, jos julkisella puolella on jonoja. Hyvin toteutettuina digivastaanotot voivat helpottaa arkea ja tuoda palvelut paremmin saataville.

Lääkäreiden ja hoitajien koulutusmääriä kasvatettiin opetusministerikaudellani, ja tätä täytyisi jatkaa.

Hoitoalan työilmapiiriin ja työskentelyedellytyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä meillä ei ole varaa menettää hoitajia muihin töihin.

Lounais-Hämeen Hykyä on kehitettävä niin, että pystymme jatkossakin seisomaan omilla jaloillamme. Riippuvuus kalliista yksityisistä keikkalääkäreistä ei sitä ole.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen 
kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

Uusimmat

Fingerpori

comic