Kolumnit

Ihmisarvoista elämää – Onko korona kauheampi riski kuin elämän viimeiset kuukaudet ilman perhettä?

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Suomalaiset ovat onnistuneet koronaviruksen rajoittamisessa moneen muuhun maahan verraten hyvin. Siitä on kiittäminen korkeaa vastuuntuntoa, hyvin ajoitettuja päätöksiä, yhteiskunnassa vallitsevaa luottamusta ja varmasti osin harvaanasutun maamme kansanluontoakin: meille toisten ihmisten välttely ei ole niin vaikeaa kuin monissa muissa kulttuureissa.

Viruksen vaara ei poistu keskuudestamme vielä pitkään aikaan. Rokotetta odotetaan aikaisintaan ensi vuonna. Ei ole mahdollista, että elämme suljettua elämää niin kauan. Rajoitustoimien maksaessa kansantaloudellemme arviolta 1,2 miljardia euroa viikossa hyvinvointivaltiostamme ei olisi silloin enää paljoa jäljellä. Siksi nyt kaikkein tärkeintä on rakentaa exit-strategiaa Suomen avaamiseksi.

Eniten kannan murhetta yli 70-vuotiaista, joille koronan aiheuttama riski on suurin ja jotka on ”määrätty” kotiin karanteenin omaisiin oloihin. Hyvin moni vanhus asuu vieläpä yksin. Kriisin pitkittyessä voidaan kysyä, onko se ihmisarvoista elämää. Monien ikääntyneiden toimintakyky heikkenee, kun kuntoutuspalvelut ovat tauolla ja elämäniloa ylläpitävät sosiaaliset kontaktit vähäisiä. Terveysvelka kasvaa, kun koronan vuoksi lääkäriaikoja on peruttu. Nyt on tärkeää välittää se viesti, että lääkäriin saa ja pitää mennä myös korona-aikana.

Eduskunnassa olemme ehdottaneet hallitukselle ikääntyvän väestön elämänlaadun parantamiseksi monia toimia, mm. kotitalousvähennyksen laajentamista ja palveluseteleitä, jotta kotiin voisi tilata esimerkiksi kauppakassin, lääkkeitä, kuntoutusta tai digiapua etäyhteyksien saamiseksi lapsenlapsiin ja muihin läheisiin.

Myös yhdistykset ja kylätoimikunnat, joita meidänkin seudullamme on runsaasti, kannattaa ottaa täysillä avuksi. Helppoa se ei tietenkään nyt ole, kun perinteinen kohtaaminen vaikkapa Ystävän kammarilla tai yhteislaulujen merkeissä ei onnistu. Onneksi näistä yhdistyksistä löytyy innovatiivista porukkaa!

Palvelutaloissa asuvat vanhukset eivät saa tavata läheisiään. Onko korona sittenkään kauheampi riski kuin elämän viimeiset kuukaudet ilman perhettä? Näitä erittäin vaikeita eettisiä kysymyksiä joudumme pohtimaan, minäkin sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan uutena kansanedustajajäsenenä. Äkkiä tarvittaisiin riittävästi suojaimia ja uudenlaisia tapaamiskontteja vanhainkoteihin, jotta kasvokkain kohtaaminen onnistuisi.

Eduskunnassa valmiuslain käyttöönotosta ja rajoitustoimista on päätetty pääosin yhdessä, hallitus opposition ja koko eduskunnan tuella. Samalla tiedämme kaikki, että vaikeammat päätökset ovat vasta edessä. Ne liittyvät mm. talouden jättimäisten velkojen maksuun ja Suomen uudelleenrakentamiseen koronakriisin jälkeen. Onko vihervasemmistohallituksesta korjaamaan jälkiä? Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on puhunut tiukan talouslinjan puolesta, mutta toistaiseksi se ei ole millään lailla näkynyt hallituksen päätöksissä. Kunnille valmistellaan edelleen lisävelvoitteita ja vappusataset lentelevät.

Ei siinä, tulemme kyllä tarvitsemaan taloutta elvyttäviä toimia, joilla vauhditetaan kulutuskysyntää palvelualoilla. Parasta elvytystä olisi saada esimerkiksi testausta ja jäljitystä lisäämällä Suomi pian auki.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kuntapäättäjä ja kansanedustaja (kok.).

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic