Kolumnit

Ihmiskäsitys urheilussa – Urheiluvalmennuksen keskeinen kehityssuunta on nuoren ihmisen ymmärrys, ihmiskäsitys

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Mirjam Penttinen, Theo Fleury, Henry Berger, Mike Babcock, Ken Dryden, Steve Montador, Kiira Korpi, Sakari Oramo, tässä muutamia nimiä konkretisoimaan viime aikoina esiin vihdoinkin noussutta johtamisen, valmentamisen, opettamisen ja ohjaamisen väärinkäytöksiä, alistamista, seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Aihe on erittäin vakava ja sen käsittely vaikeaa.

Ei voi myöskään unohtaa erityisesti urheilua koskevaa doping-ongelmaa. Kyseessä ei ole mikään viime vuosien ongelma, luultavasti vuosisatoja vanha yritys sekä hyväksi käyttää erityisesti nuorisoa että pyrkiä menestykseen manipuloimalla mieltä ja muokata kehoa.

Varmasti paljon ennen urheilun nykyisyyttä oli läpi historian vallankäyttöä, joka kohdistui laajasti nuorisoon, esimerkkejä löytyy vaikka sodista ja erilaisten huumaavien aineiden käytöstä sekä militaristisesta kuri- ja kontrollijohtamisesta. Toksinen maskuliinisuus on noussut otsikoihin erityisesti Me Too -liikkeen ansiosta.

Julkisuus ja media on nostanut esiin nuoret luistelijat ja heidän valmentajansa. Yli 50 vuotta sekä lätkäpelaajana että valmentajana olen nähnyt ja kokenut monenlaista johtamista ja valmentamista ja vieläpä hyvin monissa kulttuureissa.

Lyhyesti voin todeta, että lähes kaikissa jääkiekkokulttuureissa Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Itä-Euroopassa on vallinnut hyvin vanhat metodit. Vuosisatoja vanhat militaristiset ja yli 100 vuotta vanhat teolliset, tayloristiset menetelmät pyrkiä johtamaan ja valmentamaan kollektiivisesti joukkueita, tavoitteena menestys ja voittaminen keinoilla. jotka ovat nuoren ihmisen kehityksen kannalta kyseenalaisia, jopa erittäin vahingollisia.

Viime vuosina on esiin tullut ihmisen, yksilön valmennus. Myös huomiota on alettu kiinnittää vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Suomalainen palloiluvalmennus on kehittynyt ja saavuttanut kansainvälistä menestystä useissa lajeissa. Vanhan liiton tekninen, taktinen ja fysiologiskeskeinen perusvalmentautuminen on ymmärretty erittäin puutteelliseksi, varsinkin lajeissa, joissa yksilötaito ja yhteistyö, joukkuepelaaminen on menestyksen kannalta ratkaisevaa.

Kaikessa johtamisessa, valmennuksessa, ohjaamisessa ja opetuksessa on aina kyseessä vallankäyttö ylitse johdettavan ihmisen. Hierarkinen rakenne ja autoritäärinen, käskyttävä valmennus on toivottavasti loppumassa.

Urheiluvalmennuksen keskeinen tulevaisuuden kehityssuunta on nuoren ihmisen ymmärrys, ihmisenä olemisen ymmärrys, ihmiskäsitys. Nuoren kohtaaminen välineenä, objektina, suorittajana estää lopulta nuoren ihmisen kehittymisen kohti kokonaisvaltaista ihmistä ja elämää.

Nuoren autonomian kasvu ja itsenäisyys pitää olla valmentajuuden ytimessä. Erityisesti urheilujohtamisessa ja valmentajuudessa olemme jopa historiallisen muutoksen keskellä. Urheilu on vihdoin löytämässä oman identiteettinsä ja ihmisnäkemyksensä. Militaristinen, tayloristinen ja kaupallinen logiikka saa antaa tilaa urheiluaktin, peliaktin logiikalle ja ymmärrykselle.

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

17.2.2020

Uusimmat