Kolumnit

Ihmisten UTP-politiikan tietämystä lisättävä

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

102 vuotiaan itsenäisen Suomen menestystarina hakee vertaistaan. Miekalla kahtia – valkoisiin ja punaisiin – jaettu kansa kykeni 20 vuoden päästä yhdessä puolustamaan ase kädessä isänmaataan niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kaveria ei jätetä -henki kantoi pitkälle sotien aikana. Tätä ihailtavaa yhteisvastuuasennetta tarvitaan nytkin. Itsenäisyytemme tärkeimmät kivijalat ovat hyvin hoidettu ulko- ja turvallisuuspolitiikka (UTP) mukaan lukien uskottava maanpuolustuskyky ja -tahto.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hoitanut oman sektorinsa – ulko- ja turvallisuuspolitiikka – mallikelpoisesti. Hyvin verkottuneena hänellä on toimivat suhteet maailman suurvaltojen johtajiin mukaan lukien EU ja lähialueemme. EU:n jäsenyytemme on paitsi läntinen viiteryhmämme, myös tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun. Valtioiden välisen sopimuspohjaisen yhteistyön tilalle on tullut Kiinan, Venäjän ja USA:n presidenttien tapaamiset. EU katselee sivusta osittain myös siitä syystä, ettei ole luonut toimivia suhteita suurvaltoihin. Tästä EU:n ohi tapahtuvasta suurvaltojen yhteistyöstä Presidentti Niinistö on aiheellisesti ollut huolissaan.

Ulkopoliittisen Instituutin uusi johtaja (UPI) Mika Aaltolan mukaan ”sodan kynnys on hyvin korkea mutta suurvaltakilpailua käydään epäsuorasti ja muilla keinoin. Maailma ei demokratisoidu odotetulla tavalla vaan suurvallat Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat yhä kilpaillummassa suhteessa Eurooppaan ja Suomeen. Geopolitiikka ilmenee kauppapolitiikassa, kyberkäytännöissä sekä demokraattisissa haavoittuvuuksissa.”

 

Eduskunta perusti v. 2006 Ulkopoliittisen Instituutin (UPI) tuottamaan kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää tutkimustietoa tukemaan alan päätöksentekoa ja ruokkimaan julkista keskustelua. Sekä päättäjien että kansalaisten ymmärrystä Suomen ulkopolitiikkaan ja sen erityishaasteisiin tulee ehdottomasti lisätä. Tarvitaan lisää kansantajuisesti kerrottavaa tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään itsenäisyytemme ja turvallisuutemme kannalta tärkeintä: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen erityishaasteita.

UPIN tutkimusjulkaisut ovat tähän asti painottuneet EU:n ja Venäjän tutkimuksiin. Maailma ympärillämme on nyt suuressa murroksessa suurvaltapolitiikan paluusta johtuen. Tutkimuksen painopistettä onkin siirrettävä ymmärryksen lisäämiseen suurvaltadynamiikasta ja sen seurauksista Euroopalle ja Pohjolalle. UPIN hallitus hyväksyi lokakuussa uuden TUTKIMUSSTRATEGIAN, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimuksen uudet globaalit tarpeet ovat hyvin huomioituna mukaan lukien myös Afrikka ja ilmastonmuutoksen haasteetkin sekä ei-valtiollisten toimijoiden merkityksen kasvu. EU:n tutkimuksella pitää avata unionin tulevaa kehitystä Brexitin sekä ulkorajojen sulkijoiden ja oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistajien maailmassa. Tutkittu tieto tuo faktoja pöytään.

 

Kirjoittaja on forssalainen ministeri emeritakansanedustaja ja UPIN hallituksen jäsen.

Uusimmat

Näkoislehti

6.8.2020

Fingerpori

comic