Kolumnit

Ikä tuo kokemusta, jota ei työntekijää palkattaessa auttaisi unohtaa

Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela
Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela

Korona-pandemiasta huolimatta työvoimapula tulee pahenemaan entisestään palatessamme normaalimpaan työelämään. Suuret ikäluokat eläköityvät ja uutta työvoimaa tulee yhä vähemmän.

Samaan aikaan hallituksen esittämät työllisyystavoitteet karkaavat yhä kauemmas ja vaalilupausten täyttämiseksi tarvittavat eurot edellyttävät entistäkin epärealistisimpia työllisyyden kasvulukuja. Budjettitasapainon saavuttamiseksi työllisyysasteen pitäisi lähestyä jo kahdeksaakymmentä prosenttia.

Nuorisotyöttömyysluvut ovat kohentuneet, mutta samalla yli viisikymppisten osuus kasvaa voimakkaasti. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun eläkeikää nostetaan asteittain kohti 70 vuotta. Miten tämä on mahdollista?

Ovatko yli viisikymppiset työmarkkinoiden näkökulmasta liian vanhoja työntekoon vaikka heillä on käytännössä vielä reippaasti yli kymmenen vuotta tehokasta työikää jäljellä?

Työnantajilla, niin yksityisellä kuin julkisella puolella, on vikaa asenteissa. Nuoremmat hakijat pääsevät pääsääntöisesti varttuneempien edelle.

Työmarkkinoilla on myös virheellinen käsitys, että vanhemman työntekijän palkkauksessa on riski työeläkemaksuluokan korottumiselle mahdollisten sairaseläkkeiden vuoksi. Tämä riski koskee vain suuria yrityksiä, joiden vuosittaiset palkkasummat ovat kolmatta miljoonaa euroa. Näissäkin tilanteissa vaikutukset ovat marginaalisia.

Keski-ikäisen työntekijän palkkaaminen on työnantajalle hyvä valinta. He sitoutuvat uuteen tehtävään hyvin eikä työpaikan tai paikkakunnan vaihtamista ole näköpiirissä.

Meitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Yli nelikymppisten halukkuus täydennyskoulutukseen tai uuden tutkinnon suorittamiseen on kasvussa. Opiskelijoiden keski-iät ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi eikä esimerkiksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ole enää erikseen aikuiskoulutusohjelmia.

Kokeneilla ja uutta oppineilla työntekijöillä on paljon annettavaa työyhteisöille. Työnantajien kannattaa hyödyntää näitä potentiaalisia ja aktiivisia osaajia. Ikä ei saa olla este.

Työmarkkinat ovat suuressa murroksessa. Digitalisaatio, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä enemmän osaajia yrityksiin ja julkiselle puolelle. Terveys- ja hyvinvointialojen työvoimapula on jo nyt suurena haasteena ja tilanne pahenee lähivuosina. Varttuneempien ihmisten kouluttautuminen ja palkkaaminen näille aloille toisi tilanteeseen edes hieman helpotusta.

On enemmän kuin toivottavaa, että yhteiskuntamme herää ymmärtämään myös varttuneemman työväestön potentiaalin.

Seitsemänkymppinen tasavallan presidenttimme toimii erinomaisena esimerkkinä. Kukaan ei kyseenalaista hänen fyysisiä tai henkisiä voimavarojaan tässä maamme tärkeimmässä virassa.

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja, DI, HHJ.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic