Tuhatpäinen ihmislauma huusi perjantaina iskulauseita eduskuntatalon edessä Helsingissä järjestetyssä ilmastomielenosoituksessa. “Että ne kehtaa, että ne kehtaa.” Päättäjillä on vastuu, mielenosoittajat muistuttivat. Myös monilla muilla paikkakunnilla Suomessa ilmastolakkoiltiin.
Helsingissä mukana huutamassa oli ennakkomarkkinoinnin perusteella myös hallituspuolueiden poliitikoita. Kysymys kuuluu, huusivatko he vaatimuksia itselleen vai kenties kaikille niille muille, joiden pitäisi vihdoinkin tehdä jotain?
Viikolla noin 60 valtion päättäjää kokoontui New Yorkiin YK:n ilmastohuippukokoukseen. Puheenvuoro annettiin vain niille maille, jotka ovat luvanneet kiristää päästötavoitteitaan. Pieni Suomi sai käyttää puheenvuoronsa.
Toiseksi suurimman saastuttajan eli Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump käväisi kokouspaikalla muutaman minuutin visiitillä. Sen sijaan Kiinan, Venäjän, Brasilian ja Australian johtajat eivät vaivautuneet paikalle.
Mitään merkittäviä uusia sitoumuksia ei kokouksessa saatu aikaiseksi.
Mitä siis jäi lopulta käteen? Kaiketi vain paljon puhetta siitä, mitä pitäisi tehdä, samoin kuin miljoonia matkustettuja kilometrejä, runsaasti analyysejä ja myös järjettömiä salaliittoteorioita ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin todellisista motiiveista sekä yleinen, maailmanlaajuinen Twitter-vinoilu. Pystyisimme varmasti parempaankin.
Samaan aikaan kun osa ihmiskunnasta potee ainakin jonkinlaista ilmastoahdistusta, esimerkiksi lentomatkustuksen kasvuennusteita reivataan vain ylöspäin.
Tällä hetkellä lentomatkoja tehdään nelisen miljardia vuodessa, mutta määrän ennustetaan peräti kaksinkertaistuvan kahdessa vuosikymmenessä. Lentäminen ei ole ilmakehän suurin saastuttaja, ei lähellekään, mutta hurjista kasvuluvuista voi päätellä, että tekemistä päästöjen vähentämiseksi todella riittää.
Jos ja kun osa ihmisistä ei välitä tuon taivaallista ilmastonmuutoksesta, ainoa mahdollisuus on vaikuttaa asiaan systeemi- ja valtiotasolla. Kyse on mm. sähkön ja lämmön tuotannosta, nykyistä puhtaammasta liikenteestä, vastuullisesta teollisuudesta, maa- ja metsätaloudesta.
Nämä aiheet ovat puolestaan niin vaikeita, että jopa maailman johtajat vajoavat tasolle, jossa kyynisesti naureskellaan nuorten huolelle.
