Kolumnit

Ilmastonmuutos nostaa maaseutuelämän uuteen kukoistukseen

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomalainen maaseutu rikkaine luonnonvaroineen rakentuu juuri niistä aineksista, joilla ilmastonmuutoksen haasteisiin yhdessä vastaamme. Ilmastokeskustelu on lyönyt pahasti yli laidan. Pahinta on ollut lasten ja nuorten ahdistaminen, jopa pelottelu. Naudanlihan tai maidon poistaminen ruokalistalta, kun Valio tekee työtä päästä hiilettömään tuotantoon, on ylireagointia. Lehmämme hiilijalanjälki on jo nyt puolet pienempi! Kotimainen ruoka on kestävästi tuotettua. Millä argumenteilla näitä kieltoja tehdään? Tutkimustieto pitäisi olla perustana. Jokaisella ihmisellä on perusoikeus itse päättää mitä syö. Kotimaisten kasvisten lisääminen lautaselle on hyvä, mutta maidon ja lihan totaalikieltoihin ei ole mitään perusteita.

Viljelijämme ovat tilastoissa maailman kärkeä ympäristötekojen tekijöinä! Miksi julkisessa keskustelussa tuottajia syyllistetään näistä tutkimuksin osoitetuista kiistattomista vahvuuksistamme! Kuka siitä hyötyy? Olosuhteemme suosivat ruuantuotantoa täällä ja mahdollistavat kansainvälisestikin verrattuna ympäristöystävällisen tuotannon, jota vahvistaa korkea ruokaturvallisuutemme pitkäjänteisen työn tuloksena sekä runsaat vesivaramme. Suomella on kaikki mahdollisuudet kasvattaa ruokasektoria ilmastonmuutoksen oloissa.

Suomi on hiiltä sitovien rikkaiden ja monipuolisten luonnonvarojen; meret, metsät, pellot – suurvalta maailmassa! Miksi emme tätä itse osaa arvostaa? Maaseudulla asumisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tiivisti rakennetuissa kaupungeissa. Kerrostalo on pientaloon verrattuna energiasyöppö. Maailman hiilidioksidipäästöistä 80 prosenttia tulee energiatuotannosta. Valitsemalla asuinpaikkasi, valitset samalla sen, miten suhtaudut ilmastoasioihin. Puutalossa asuva, hakkeella lämmittävä ja vihreää sähköä käyttävä ja biokaasuautolla ajava on hyvin ilmastotietoinen.

Tutkija, kirjailija Juha Kuisman kirjoittaman Kunnallisalan Kehittämissäätiön julkaisun mukaan Suomessa on vallalla luja käsitys sellaisesta optimaalisesta yhdyskunnasta, jossa liikutaan mahdollisimman vähän. Kun kaikki kulutuksen muodot huomioidaan, oli asukkaiden keskimääräinen hiilijalanjälki sitä suurempi, mitä tiiviimpi kaupunki on. Miksi meillä kaupunkisuunnittelu on kilpistynyt yksinkertaistettuun yhteyteen kestävyyden ja tiiviyden välillä vaikka ristiriidatonta näyttöä empiirisen yhteyden olemassaolosta ei ole. Onko tämä tieto tarkoituksellisesti pimitetty, koska se ei sovi vallitsevaan yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen? Tutkimukset eivät tue tätä yhtälöä.

Ihmisen talous on kehitettävä osaksi maapallon elämää ylläpitävää järjestelmää. Biotalous on yksi keinoista. Suomen luonnon rikkaudet; meret, metsät ja pellot ja niiden hiilinielut ovat kullan arvoisia. Maaseutumme luonnonvaroineen on tulevaisuuden suuri menestystarina. Olemme vaihtoehto pääkaupunkiseudun maallemuuttajille, jos siihen tartumme.

Hyvää isänpäivää!

Kirjoittaja on forssalainen ministeri ja emeritakansanedustaja.

Fingerpori

comic

Uusimmat