Kolumnit

Informaatioähkyä – Eikö tiedotusvälineitten tarkoitus ollut alkuaan antaa kansalle tietoa

Kuva: Muu
Kuva: Muu

Radiovastaanottimet alkoivat yleistyä Suomen maaseudulla kolmekymmenluvun loppupuolella. Kun maailmanpoliittisen tilanteen kärjistyminen alkoi koskettaa myös syrjäistä Suomea, tuli radion uutislähetyksistä tärkeä osa maatalousvaltaisen Suomen arkipäivien rutiineja. Ainakin talon isännän oli ehdittävä iltauutisille vaikka heinäpellolta sateen uhatessa. Muut radiolähetykset olivat monien tolkun ihmisten mielestä joutavaa ajanhukkaa. Sodan aikana uutislähetyksistä tuli ymmärrettävästi entistä tärkeämpiä.

Rippikouluikäni kahden puolen olin usein päivämiehenä naapuritaloissa, ja kerran kävi niin huonosti, että ehdittiin isännän kanssa kytömaalta kotiin vasta iltauutisten jälkeen, muun väen jo istuessa iltasella. Tupaan tultuaan isäntä suunnisti käsi ojossa lattian poikki kohti höyryradiota ja tokaisi harmissaan: ”Uutiset menny jo ajat sitte, ja vielä on ratio auki!”

En ollut aivan varma, oliko isäntä enemmän pettynyt siihen, että myöhästyi uutisilta, vai siihen, että radio kulutti sähkövirtaa jonkun hömppäohjelman takia. Silti, vaikka patteriradioitten aika oli jo ohi. Luultavasti kyse oli molemmista harmituksista.

Siihen aikaan ihmisillä oli vielä vankka usko siihen, että uutislähetyksiin oli kerätty ajankohtaisimmat ja tärkeimmät asiat ja tapahtumat sekä kotimaasta että maailmalta. Niin sanotulla tavallisella kansalla tuskin oli ajatustakaan siitä, että jossain oli aina valittu, mitä uutisia kerrotaan ja etenkin se mitä ei kerrota. Vaikeneminen on aina ollut tehokas keino ihmisten mielikuvien muokkaajana. Uutislähetykset edustivat vielä tuona aikana ikään kuin ehdotonta totuutta ympäröivästä todellisuudesta, sekä omassa maassa että maailmalla.

Sitä mukaa kun televisio yleistyi, laajeni myös katsojien maailmankuva, ja voitiin ainakin kuvitella, että meille kerrottiin vain maailman tärkeimpiä tapahtumia. Oli tultu kauas niiltä ajoilta, kun kansan tärkeimpiä tiedonlähteitä olivat juoru ja arkkiviisu. Kansa tiesi tavallisen hyvin, mistä kannatti juoruta ja mistä tehdä arkkiviisu. Merkityksettömät tapahtumat, tai tieto niistä, kuihtuivat itsestään omaan tarpeettomuuteensa.

Nykyistä aikaa nimitetään informaatioaikakaudeksi. Määritelmä ei ole tyhjästä syntynyt, sillä tuota niin sanottua informaatiota tulee joka tuutista. Jos tiedotusvälineitten tarkoitus oli alkuaan antaa kansalle tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista, niin mikä on tämän nykyisen informaatioähkyn tarkoitus?

Minkä vuoksi meidän pitää tietää, että jossain maapallon toisella puolen on bussi suistunut rotkoon tai muutama vuorikiipeilijä uhkarohkeuttaan jäänyt lumivyöryn alle? Puhumattakaan siitä, että joku idiootti kansanjohtaja on päästänyt suustaan uuden pohjanoteerauksen, tai jossain on tärkeästä virasta tehty elinkautinen. Minkä me sille voimme! Ehkäpä uutiset kuulostavat tärkeiltä sen vuoksi, että tieto niistä on kantautunut maailman ääristä meille asti.

Kirjoittaja on jokioislainen kirjailija ja
 käsikirjoittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic