Kolumnit

Jotain kumminkin budjetista - Ei valtiovarainministeri Lintilä edes teeskennellyt esittelevänsä omaa esitystään, vaan ihan muiden piirustuksia

Kuva: x
Kuva: x

Kuukausi sitten tarkoitukseni oli pakinoida budjetista ja ennen kaikkea budjettiriihestä. Eihän siitä mitään tullut, kun mitään budjettiriihtä ei edes pidetty. Tai tarkkaan ottaen hallitus kyllä kokoontui Säätytalolle budjettiriiheksi nimettyyn tilaisuuteen. Mutta tilaisuus olikin vain vähän aiemmin lukkoon lyötyjen päätösten papereiden monistamista.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat näet kokoontuneet vähän ennen budjettiriihtä ja sopineet kaikki asiat. Eikä tyyli ei ollut perinteinen ”jokaiselle jotakin”, vaan uudempi ”kaikille kaikki”. Valtiovarainministeri Lintilästä tehtiin neuvonpidon kynnysmatto. Melkein kävi miestä sääliksi.

Vastaavalla tavalla valtiovarainministeriä on kohdeltu viimeksi vuonna 1990. Tuolloin päähallituspuolueet kokoomus ja demarit kävelivät valtiovarainministeri Louekosken yli budjetin eduskuntakäsittelyssä, mikä omalta osaltaan vauhditti maan syöksymistä hirmuiseen lamaan.

Nykyiset puoluejohtajat lukemattomine avustajineen ovat niin nuoria, että he eivät noita ankeita aikoja muista tai ainakaan halua muistaa.

Kun riihtä ei ollut, yritin katsella budjetin eduskuntalähetekeskustelua. Tilaisuus alkoi ministeri Lintilän puheenvuorolla. Nyt kävi miestä todella sääliksi. Hän luki puheensa läpi väkinäisesti ja katkonaisesti tankkaamalla. Ei edes teeskennellyt esittelevänsä omaa esitystään, vaan ihan muiden piirustuksia. Kehonkieli kertoi, että mies olisi halunnut olla missä tahansa muualla, vaikkapa kävelemässä tappavassa helteessä Dohan kisojen viisikymppistä.

Olen neljän eläkevuoteni aikana yrittänyt opetella katselemaan poliittisia keskusteluja. Keskeinen väline tässä ”itsesiedätyshoidossa” on ollut katsella eduskunnan kyselytunteja. Mutta eipä näytä hoito riittäneen.

Kesken budjetin lähetekeskustelun oli pakko oli lähteä karpalosuolle. Miellyttävä kokemus, katse nautti upeasta ruskasta ja mieli lepäsi.

Yleisurheilun aavikkomestaruuskisat saatiin loppuun kuun alussa. Suomalaiset saivat odotetusti yhden pistesijoituksen. Norja sai yhden kullan, Viro kaksi hopeaa ja Ruotsi yhden mitalin kutakin väriä.

Aika lailla meillä esiintyi kisojen alla katteettomia odotuksia, esimerkiksi naispika-aituriemme suhteen. Ravikaverini, tämän lehden mainio marja-, sieni- ja urheiluasiantuntija Kramppi oli Torronsuon karpaloretkeltä palattuaan nähnyt unta, että kaikki kolme naistamme juoksevat loppukilpailussa, kolmoisvoitto oli tulossa. Minkähänlaisia sieniä Kramppi olikaan retkellään kerännyt?

Hienot naisaiturimme olivat ja ovat puolisen sekuntia jäljessä maailman huipuista, se on karu totuus.

MM-joukkueemme johtohenkilöt olivat kaikissa haastatteluissa tyytyväisiä suomalaisurheilijoiden menestykseen, ja niin muodoin tietysti myös itseensä. Minkähänlaiset tulospalkkiot pojilla mahtaa olla?

 

Kirjoittaja on toiminut valtionhallinnossa mm. budjettipäällikkönä ja ministeriöiden kansliapäällikkönä.

Fingerpori

comic

Uusimmat