Kolumnit

Joulun lehtiä – Niin kauan, kuin niillä on lukijoita, ilmoittajia ja innostuneita tekijöitä, ne ovat tarpeen

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Vieläkö tarvitaan joululehteä? Näin kysyy Urjalan Joulun päätoimittaja Heikki Saha. Lehti on ilmestynyt 40 vuotta Urjalan Rotaryklubin julkaisemana. Musiikin harrastajana hän pohdinnan jälkeen käyttää ilmaisua, ettei vielä ole aika laittaa pillejä pussiin. Tämä päätelmä on helppo hyväksyä.

Olen tallentanut Urjalan Joulut. Ihan kaikkia ei ole. Tänä syksynä selasin tallessa olevat numerot etsien niistä kirjoituksia aihepiiristä, joka tällä hetkellä pyörii mielessä. Oli helppo havaita, että lehdessä on julkaistu artikkeleista useista mielenkiintoisista aiheista. Niinpä etsintä aina keskeytyi, kun jokin muukin juttu koukutti lukemaan. Kotiseudun historiasta kiinnostuneelle lehdet ovat aarreaitta.

Lehdellä on ollut vakituisia avustajia. Toisten kirjoittajakäsi on jo rauennut, kun 40 vuosikertaa on lehteä tehty. Uusia kirjoittajia on löytynyt niin Urjalasta kuin heistä, jotka ovat täältä muualle lähteneet, Lehden kannesta on useimmiten vastannut Jorma Nummela kauniilla luontokuvalla.

Tämän vuoden lehden sisällöstä muutama poiminta: Torild Brander ja Raikon kartano, Kirka Halkivahan vävypoikana, kehrolainen Jalojousi-orkesteri, Medelplanin suvusta, Minna Canth ja Häme, Kyläkraatari ja suuri apteekkiryöstö, Pakkolasku, Ruokahävikin vähentäminen, Meidän oma huutokauppakeisari, Opettajana kyläkoulussa, Taksvärkkitiellä, valkohäntäpeuroista, leirikoulusta Ranskassa, Tauno Luoman urasta ja nuorisosoittokunnan synnystä.

Rotaryklubin kannalta tärkeitä ovat myös ilmoittajat, koska lehden tuotolla rahoitetaan vaihto-oppilastoimintaa. Monta urjalalaista nuorta on vuosittain päässyt vaihtariksi ja tänne on tullut eri puolilta maailmaa nuoria. Nuoret ovat kertoneet, että vaihto-oppilasvuosi on kannattanut, vaikka ylioppilaaksi tulo on siirtynyt vuodella. Vastaavasti täällä olleet ovat vieneet Suomi- ja Urjala-tietoutta kotimaihinsa. Isäntäperheiden kielitaitokin on karttunut.

Olin sen verran saamaton, että en tällä kertaa ehtinyt kirjoittamaan sen paremmin Urjalan Jouluun kuin Lounais-Hämeen Jouluun, vaikka molempien päätoimittajat pyynnön esittivät. Lounais-Hämeen Joulua en ole vielä hankkinut paikallisesta kaupasta. Se lienee vuodesta 1945 yhtäjaksoisesti ilmestyneenä yksi pisimpään ilmestyneistä joululehdistä.

Eläkeläisjärjestön joululehti tuotiin jäsenetuna ilmaiseksi postilaatikkoon kuten aiempinakin vuosina. Monet muutkin järjestöt julkaisevat omaa joululehteä. Niin kauan, kuin niillä on lukijoita, ilmoittajia ja innostuneita tekijöitä, ne ovat tarpeen. Joululehti on mukava lukea joko ennen joulua tai joulupyhinä.


Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Fingerpori

comic

Näkoislehti

21.1.2020

Uusimmat