Kolumnit

Joustava muutos? – Forssalainen jääkiekko oli elämäni suuri kohokohta, vorssalainen puoluepolitiikka taas ei

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Minä olen muuttunut, mutta niin on maailmakin. Se joka säilyy muuttumattomana muuttuvassa maailmassa on minusta dorka. Tähän Jörn Donnerin sitaattiin päättyy Kai Ekholmin erinomainen kirja Donner, Kuinka te kehtaatte.

Ilkka Kononen haastoi minut vorssalaisesta päätöksenteosta, liikuntapolitiikasta ja erityisesti jäähallin joustokaukalosta. No Ilkka kolumnia kirjoittaessaan ei tiennyt, että kyllä joustokaukalo tulee. Ja luultavasti myös Palloseura palaa Mestikseen.

Koen olevani lähes jäävi ottamaan kantaa joustokaukaloon ja vorssalaiseen puoluepolitiikkaan. Forssalainen jääkiekko oli elämäni suuri kohokohta ja merkittävä vaihe, josta olen kiitollinen. Sen sijaan vorssalaisesta puoluepolitiikasta ei useita positiivisia muistoja ole.

Vastaukseksi Konoselle haluan muistella ja samalla ehkä epäsuorasti otan kantaa. Vuonna 1971 Porin Ässät voitti Suomen mestaruuden. Keväällä halusin aloittaa opiskelun ammattiin, lätkän pelaaminen ei ollut silloin ammatti, vaikka joitakin pimeitä pennosia pinnarahoina maksettiin.

Monien vaiheiden jälkeen päädyin kesätoimittajaksi Forssan Lehteen. Palloseuran puheenjohtaja Matti Aaltonen sai houkutelluksi minut jäämään Forssaan tarjoamalla vakituisen työpaikan. Siinä sivussa piti kyllä myös pelata maakuntasarjassa lätkää.

Asiaan, minun oli vaikea ymmärtää, miksi Forssassa oli kaksi maakuntasarjajoukkuetta, Alku ja Palloseura. Niinpä kutsuin molempien joukkueiden pelaajat yhteen Mustialan lammen rannalle, saunan ja oluen houkuttelemana. Pitää saada yksi joukkue, Forssan kaupunkijoukkue. Muistaakseni kaikki olivat samaa mieltä.

Idea oli yksinkertainen. Kaupungin joukkue, jonka johto muodostetaan Alun, Palloseuran ja kaupungin johdon henkilöistä. Joukkue Ei kuulu SVULiin, eikä TULiin, ainoastaan Jääkiekkoliittoon. Jokainen pelaaja voi yksilönä kuulua mihin liittoon tai puolueeseen haluaa.

Otin innoissani yhteyttä Suomen sen ajan johtaviin urheilupomoihin. Ja kyllä idea hyväksyttiin kaikkialla. Mutta kuten jo lukija aavisti, idea ei saanut hyväksyntää Forssassa. Esimerkiksi Matti Ahde oli hyvin innostunut suunnitelmasta. Muistan myös erittäin hyvin, kuinka Seppo Liitsola halusi kaikin tavoin tukea suunnitelmaa.

Kari Aro rakensi, rakennutti ja mahdollisti Kuplahallin. Olosuhteet kesäjäineen olivat parhaat Suomessa sillä hetkellä. Palloseura nousi suomensarjaan ja lopulta perustettuun SM-Liigaan. Olen varma, että jos Forssan kaupunkijoukkue olisi perustettu, joukkue pelaisi edelleen liigassa.

Peliakti, pelaaminen ei ole poliittista toimintaa. Poliittinen akti ja toiminta on jokaisen ihmisen oikeus ja jopa velvollisuus. Urheilijan roolissa poliittinen akti tapahtuu ennen ja jälkeen pelin. Forssalainen urheiluhistoria on tarina aikakaudesta, jolloin esimerkiksi pelaamalla jääkiekkoa otti kantaa puoluepolitiikkaan, vaikka kuten hyvin tiedän, että valinnoista päättivät vanhemmat.

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja.

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic