Kolumnit

Joustavaa päätöksentekoa – Koskaan ei voi olla varma, mitä sieltä tulee

Olen kolumnisti, en ennustaja. Sen vuoksi en osannut tätä kirjoittaessani ennakoida, mitä Forssan kaupunginvaltuusto päätti eilisiltana joustokaukalon hankinnasta jäähalliin.

Paikallinen päätöksenteko on muutenkin alkanut muistuttaa usein mainittua vauvan pyllyä. Koskaan ei voi olla varma, mitä sieltä tulee.

Esittelijöinä toimivat virkamiehet kirjoittavat esityslistojaan parhaan tietämyksensä ja osaamisensa mukaan, mutta muutamat vahvatahtoiset luottamushenkilöt kykenevät kääntämään päätöksiä haluamaansa suuntaan. Se on nähty niin sairaalan yöpäivystyksen kaltaisissa isoissa kysymyksissä kuin joustokaukaloissa ja muissa vähäisemmissä asioissa. No, sitä sanotaan demokratiaksi.

Mikä kansanvallassa voitetaan, se päätösten johdonmukaisuudessa hävitään. Yhtäällä kaupunginhallitus on valmis kyseenalaistamaan 20 000 euron määrärahan käytön salibandyhallin vuokratukeen. Samaan aikaan toisaalla sama hallitus löytää yllättäen kuusinkertaisen summan joustokaukalon hankintaan.

Sivusta seuraten luulisi, että tiukka ja alati synkkenevä kuntatalous toisi jotain rotia ja linjaa päätöksentekoon. Tilannekuva maalattiin jo budjettia laadittaessa synkin värein, joita korona on entisestään tummentanut. Menot lisääntyvät, tulot vähenevät, yyteet painavat päälle ja patoremontin kaltaiset roimat ylitykset kasvattavat kuormaa entisestään.

Mutta niin kai meidän tulee ymmärtää, että politiikka on määritelmän mukaisesti tahdon asia ja mahdollisen taidetta. Kun tarpeeksi hyvä tarkoitus keksitään, rahoituskin on lopulta vain järjestelykysymys.

Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että yllättäen eteen tullut tilaisuus on synnyttänyt paikallisissa päättäjissä käänteisen Sulo Vilén -reaktion. Sulohan innostuu vain, jos jotain saa halvalla, mutta Mestis-huumassa uuden kaukalon hintalappu näyttää menettäneen merkityksensä.

Kävi äänestyksessä kuinka tahansa, tempoilu on jälleen kerran paljastanut, ettei kaupungilla ole liikuntapolitiikassaan selvää suuntaa. Vaikka Forssaa hellii mainettaan urheilukaupunkina ja kaupungin liikuntamenot ovat keskimääräistä korkeammat, päätöksenteko ei ilmennä minkään sortin pitkäjänteisyyttä.

Lopuksi sananen turvallisuudesta, jolla joustokaukalon hankintaa ja pakollisuutta on perusteltu. Jos joustokaukalot parantavat pelaajien turvallisuutta, miksi SM-liigassakin keskustellaan tavan takaa pelaajien aivotärähdyksistä ja muista vakavista loukkaantumisista? Olisiko syytä keskittyä enemmän itse peliin ja pelaajiin kuin kaukaloihin ja niiden laitoihin?

Sen vuoksi tekee mieli lämätä kiekko Alpo Suhoselle. Mitkä nyt on monissa liemissä keitetyn konkarin mietteet?

Kirjoittaja on forssalainen kirjastonhoitaja ja jokamiesluokan kynäilijä.

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic