Kolumnit

Kansalliskirjailijoita – Näillä kahdella eri aikakausien maaseudun ihmisten kuvaajalla, Aleksis Kivellä ja Väinö Linnalla, on yhtymäkohtansa

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Lippu liehui lauantaina Aleksis Kiven päivänä hänen ja suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi. Lisäpainoa antoi se, että Seitsemän veljeksen ilmestymisestä oli kulunut 150 vuotta. Aleksis Kivi on kansalliskirjailija. Myös Väinö Linnaa on sellaiseksi mainittu. Syyskuussa ilmestyi Karo Hämäläisen ”Kansalliskirjailija, romaani Väinö Linnasta”.

Näillä kahdella eri aikakausien maaseudun ihmisten kuvaajalla on toinenkin yhtymäkohta. 40 vuotta sitten, juuri Aleksis Kiven päivänä, julkaistiin kirja ”Väinö Linna toisen tasavallan kirjailija”. En tiedä monenko kirjahyllystä teos löytyy. Mainio kunnallinen kirjasto tulee avuksi, sillä kirjassa, jonka toimituskuntaan kuuluin, on paljon lukemisen arvoisia artikkeleita silloin 60-vuotispäiväänsä lähestyneestä Linnasta.

Kirjoittajia on presidentti Kekkosesta alkaen kotimaisista tutkijoista, kirjailijoista, teatteri-ihmisistä aina ulkomaalaisiin kääntäjiin asti. Neuvostoliittolaista näkökulmaa edustivat Urjalassakin vieraillut Eino Karhu ja Fedor Abranov. Karhusta urjalalainen äidinkielen lehtori Aulikki Jalava teki väitöskirjan ”Kansallisuus kadoksissa”.

Urjalalaista näkökulmaa valottivat paikkakunnalle tuolloin hiljattain muuttanut Eila Pennanen ja siellä syntynyt Antti Eskola. Pennanen kertoi eri aikojen lukukokemuksistaan. Eskola eli tuolloin vahvasti kommunistista kauttaan ja se näkyy hänen sosiologian ja sosiaalipsykologian näkökulman loppupäätelmissä. Eskola löysi monta samankaltaisuutta isänsä ja Koskelan Jussin väliltä. Koskelan Jussin koko omaisuus perukirjassa oli sama, minkä Eskola yliopistonopettajana tienasi kuudessa viikossa.

Kun Eskola painotti kahta ensimmäistä osaa, Pennanen korosti että kolme osaa on kokonaisuus. Ensimmäisellä lukukerralla keskiluokkaisen kaupunkilaisen oli vaikea ymmärtää joitakin henkilöitä. Pennanen kirjoitti, että vasta muutettuaan Urjalaan hän alkoi tajuta Pohjantähden urjalalaisuutta ja ”sitä mukaa myös Pentinkulman henkilöhahmot saivat uutta sävyä silmissäni”.

Jaakko Paavolainen kirjoitti poliittisesta väkivallasta Urjalassa ja Pohjantähti-trilogiassa. Hän on muuten lähes ainoa, joka on aiheeseen tarttunut, mikä on yllättävää. Viljo Rasila on tutkinut torppareiden osuutta kuolemissa. Paavolainen muistutti, että sekä punaisen että valkoisen terrorin jäljittäminen oli vaikeaa.

Samaan olemme Ilkka Markkulan kanssa törmänneet, mutta uskomme valtavan lähdeaineiston läpikäytyämme, että olemme löytäneet paljon mielenkiintoista uutta joulun alla ilmestyvään kirjaamme ”Ettes suotta kapinoittis, Pentinkulman sota ja rauha”.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

30.10.2020

Fingerpori

comic