Kolumnit @urjamedia.fi

Kansanvalta on kestänyt talonpoikaismarssin ja muut uhat

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Urjalasta 27 ja Koijärveltä 13 osallistui 7.7.1930 järjestettyyn talonpoikaismarssiin Helsingissä. Kaikkiaan osanottajia oli 12 600. Marssin järjesti Lapuan liike. Alkuperäisenä tavoitteena oli Kyösti Kallion hallituksen kaataminen, mutta hallitus vaihtui ja pääteemaksi tuli kommunismin vastustaminen.

Marssijat oli järjestetty suojeluskuntapiireittäin pataljooniin. Urjalalaiset kuuluivat Etelä-Hämeen pataljoonan toiseen komppaniaan. Suojeluskuntapukua, eikä sen käsivarsinauhaa saanut käyttää. Valkoinen tai sinimusta käsivarsinauha oli ohjeena.

Marssijat menivät Helsinkiin henkilö- ja linja-autoilla sekä junilla. Marssin kulkureitti pääkaupungissa noudatteli pääosin valkoisen armeija toukokuussa 1918 käyttämää reittiä. Eduskuntatalo oli rajattu reitin ulkopuolelle, jotta marssijat eivät voineet saartaa sitä. Liikkeellä oli vahvoja huhuja vallankaappauksesta.

Päätepaikkana oli senaatintori, jossa valtiovallan edustajat presidentti Relander, pääministeri Svinhufvud ja kenraali Mannerheim ottivat marssijat vastaan. Pääpuhujana oli Vihtori Kosola Lapualta. Osanottajat saivat Kosolan kirjoittaman diplomin ja muistomitalin.

Talonpoikaismarssiin suhtautuivat kielteisesti tai välttelevästi Maalaisliitosta ja Edistyspuolueesta vasemmalle olevat puolueet. Liikkeen suorittamat kyyditykset käänsivät kannatuksen laskuun.

Kommunistilait hyväksyttiin eduskunnassa. Presidentti hajotti eduskunnan ja uusien vaalien jälkeen lait saivat riittävän kannatuksen. Kokoomus voitti 14 ja SDP 7 lisäpaikkaa. Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin vaaliliito, joka edusti kommunisteja, menetti kaikki 23 paikkaansa.

Lapuan liikkeen synnyttyä sen toiminta organisoitiin Suomen Lukon nimellä. Sillä oli paikallisosasto myös Urjalassa.

Myöhemmin Lapuan liikkeen pohjalta syntyi puolue Isänmaallinen kansanliike, jolla oli vahvaa kannatusta Urjalassa ja muissa Lounais-Hämeen kunnissa. Suomen Lukko ja IKL lakkautettiin vuonna 1945. Silloinen sisäministeri Urho Kekkonen oli yrittänyt lakkauttaa sitä jo 1938, mutta hanke epäonnistui. Siltä ajalta periytyy tunnettu lausuma ”Kekkosen konstit”

Suomessa historiasta tunnetaan ainakin Anjalan Liitto, jääkärit, punaisten vallankumous, talonpoikaismarssi, Mäntsälän kapina ja sotien jälkeiset vaaran vuodet, jolloin kulloinkin voimassa ollut valtiovalta on ollut uhattuna.

Itsenäisyyden aikana on rajoitettu ääriliikkeiden toimintaa. Kansanvalta on kestänyt. Sen sijaan Kalevi Sorsan esittämä kansanvallan päivä ei menestynyt. Sitä vietetään 17. heinäkuuta vain naapurissamme Sastamalassa.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic