Kolumnit

Kesäistä kilvoittelua – Suomen EM-peleistä ei jäänyt lapsille paljoa kerrottavaa eikä myöskään urheilijoidemme karsintamenestyksestä olympialaisiin

Kuva: tuntematon
Kuva: tuntematon

Kesä on jo tässä vaiheessa ollut pitkä ja kuuma. Monenlaista kilvoittelua on silti jaksettu harjoittaa.

Kesän alussa kisailtiin kuntavaaleissa. Totuttuun tapaan kaikki puolueet ilmoittivat voittaneensa, kun oikean vertauskohdan keksivät. Häviäjiksi puolueet tuomitsivat laiskasti äänestäneet kansalaiset.

Saapas nähdä, miten käy ensi talven maakuntavaaleissa. Uskallan arvata, että äänestyslaiskuuden perisyntiin syyllistyy silloin jo valtaosa kansasta.

Isommat kisat järjestettiin miesten potkupalloilussa. EM-turnaus jatkuu edelleen. Suomikin oli päästetty hetkeksi kisoihin mukaan.

Suomen joukkueen kannattajat vaelsivat otteluihimme sankoin joukoin. Kööpenhaminassa heille tuli hienosta käyttäytymisestään kansainvälisestikin myönteistä huomiota, kun tanskalaispelaaja oli saanut kentällä vakavan sairaskohtauksen. Televisiomme selostajien ja kommentaattoreiden käyttäytyminen oli toisenlaista. Hekin toki elivät tilanteessa hyvin huolestuneina mukana, mutta valittivat samalla sitä, että elämästään taistelevasta pelaajasta ei saatu heille ja meille kunnollista televisiokuvaa. Minusta tämä oli kuvottavaa.

Futisfaniemme hyvä maine katosi aika pian. Korona oli Suomessa jo laantumassa, kun Pietarin ottelua katsomassa käyneet toivat sieltä satamäärin uutta virusta. Hölmöläiset luulivat kai välttävänsä tartunnat vodkaa juomalla.

Suomen peleistä ei paljoa lapsille kerrottavaa jäänyt. Onnetonta puolustuspotkiskelua. Yksi kansainvälinen urheilulehti kuittasi Belgia-ottelumme mainitsemalla, että Belgia kävi iltakävelyllä.

On kyselty, kuuluiko Suomi lainkaan tuohon turnaukseen. Oikea vastaus on, että totta kai kuului, läpäisihän se karsinnat.

Tästä voinkin siirtyä loppukesällä kisailtaviin Tokion olympialaisiin. Sinnekin pääsi vain karsintojen kautta. Urheilijamme kiersivät pitkin kesää kaikenlaisissa kyläkisoissa yrittämässä karsintarajan saavuttamista. Muutama harva onnistuminen oli aina erinomaisen suuri urheilu-uutinen.

Jalkapallojoukkueemme selviytymistä karsinnoista EM-kisoihin uutisoitiin ja juhlittiin kuin maailmanmestaruutta. Joku valtakunnallinen lehti kertoi pääkirjoituksessaan saavutuksen jäävän suurtekona maamme urheiluhistoriaan. Ei totisesti jää.

Lasse Viren totesi jo vuosikymmeniä sitten, että Suomesta on tullut karsintarajaurheilumaa. Oikeassa oli. Ennen vanhaan huippu-urheilijoiden tavoitteena oli voittaa. Nyt tavoitteena on päästä käväisemään kisoissa.

Mitä naapurimaissa on tehty toisin? Ruotsalainen seiväshyppääjä pitää maailmanennätystä pilkkanaan. Norjalainen nuorukainen juoksi vastikään neljänsadan aidoissa maailmanennätyksen ajalla, jota meikäläiset neljännesmailerit eivät pääse lähellekään, siis edes ilman aitoja. Tanska pelaa jalkapallon EM-kisojen mitalipeleissä.

Auttaisikohan meillä voivottelun sijasta harjoittelu?

Kirjoittaja on toiminut valtionhallinnossa 
mm. budjettipäällikkönä ja ministeriöiden kansliapäällikkönä.

Uusimmat

Fingerpori

comic