Kolumnit

Kielitaidon puute eriarvoistaa – Englanninkieliset tutkinnot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua haastaviin tehtäviin

Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela
Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela

Pula osaavasta työvoimasta kasvaa tällä vuosikymmenellä voimakkaasti. Syntyvyys on laskenut yhtäjaksoisesti lähes kymmenen vuoden ajan ja eläkkeelle siirtyviä on selvästi enemmän kuin tilalle tulevia uusia työntekijöitä. Ainoa keino tilanteen helpottamiseksi on työperäinen maahanmuutto. Olemmeko valmiita tähän?

Suomi häviää kaikille eurooppalaisille kilpailijamailleen koulutetun työvoiman houkuttelussa. Olimme kansainvälisen Movinga-tutkimuslaitoksen tekemissä korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahanmuuttotilastoissa vasta neljästoista, kun esimerkiksi Ruotsi oli neljäs. Selvityksen mukaan Ruotsiin oli muuttanut 10 vuoden aikana korkeasti koulutettuja (yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnot suorittaneita) yli 24 000 henkilöä, kun Suomen vastaava luku oli 1300. Ruotsi on saanut tästä arvioiden mukaan lähes kymmenen miljardin euron taloudellisen hyödyn, kun Suomelle jäi vain vajaat puoli miljardia euroa.

Miksi Suomi ei kiinnosta osaavaa työvoimaa? Ovatko ympäristöolosuhteemme niin haastavat vai eikö meillä ole riittävän kiinnostavia yrityksiä tai oppilaitoksia verrattuna muihin Pohjoismaihin? Vai onko suomen kielen asema yksi suurimmista maahanmuuton esteistä?

Kynnys palkata suomea puhumattomia työntekijöitä on korkea lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. On selvää, että on aloja kuten terveydenhoitoala, joilla kotimaisten kielten hallinta on ehdoton vaatimus. Kysymys on, miksei teknologia- tai palvelualoille voida palkata englantia tai ruotsia puhuvia ammattilaisia?

Koulutusjärjestelmämme takaa jokaiselle kansalaiselle vähintään tyydyttävän kielitaidon. Suurena haasteena on käytännön kielitaidon ylläpito. Uusista opiskelumetodeista huolimatta kielten opiskelu on valitettavasti kuitenkin monelle nuorelle edelleen haastavaa ja kielitaidon puute eriarvoistaa työelämässä.

Me elämme jo nyt globaaleilla markkinoilla. Suomalaisten yritysten on valmistauduttava työelämän suureen muutokseen ja kannustettava työntekijöitään ylläpitämään ja parantamaan kielitaitoaan. Ilman kielitaitoista henkilökuntaa ei yrityksillä ole mahdollisuuksia kasvuun.

Alueemme ammatillisilla oppilaitoksilla, ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on tärkeä tehtävä varmistaa osaavan työvoiman saanti. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen englanninkieliset tutkinnot tarjoavat suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua haastaviin tehtäviin.

Valitettavasti Kanta- ja Päijät-Hämeen ammattiopistoille tätä koulutusoikeutta ei useista hakemuksista huolimatta ole myönnetty. Alueellamme ei Opetushallituksen mukaan tarvita englanninkielistä koulutusta. Uuden vuoden toiveena on, että myös virkamiehet pääkaupunkiseudulla heräävät elämään 2020-lukua ja myöntävät tutkinto-oikeudet englanninkielisille ammattitutkinnoille Koulutuskeskus Salpauksessa ja Ammattiopisto Tavastiassa!

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja, DI, HHJ PJ

Fingerpori

comic

Näkoislehti

26.1.2020