Kolumnit @urjamedia.fi

Kolumni: Pää kainalossa, ämmät pirtissä ja perunat kuopassa

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Otsikkoon liittyy kaksi mielikuvaa, mutta tällä kertaa lisään siihen vielä kolmannenkin. On sanottu, että erityisesti miehet menevät lääkäriin vasta niin huonossa kunnossa, että pää on kainalossa. Paljon mukavammin otsikkoon liittyy tilanne, jossa pää on oman kullan kainalossa. On hyvä ja turvallinen olo.

Urjalan Karjalaseura kutsuu ensi lauantaina ikään, sukupuoleen, heimoon ja jäsenyyteen katsomatta kaikki hapankaalin valmistamisesta kiinnostuneet kurssille. Ensin oli ajatus, että lehti-ilmoitukseen laitettaisiin tämän jutun otsikko, sillä kutsutaanhan keräkaalia myös kaalinpääksi, mutta laittamatta se jäi.

Hapankaalista tulee toisille mieleen Venäjä ja toisille Saksa. Suomessa se miellettiin pitkään karjalaiseksi, mutta on vähitellen saavuttanut suosiota laajemminkin lukuisten terveysvaikutustensa takia. Hapankaali valmistetaan maitohappokäymisen avulla. Maitohappotabletteja on käytetty ulkomailla reissatessa ja yhä enemmän myös muuten lisäämään vastustuskykyä.

Hapankaalissa on paljon C-vitamiinia ja jonkin verran muitakin. Kaloreita ei ole juuri lainkaan, ei rasvaa eikä hiilareita. Hapankaali pitää vatsan bakteerikannan tasapainossa. Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää monipuolisesti ruuanlaitossa vaikkapa keittona.

Lauantaina mukaan vähintään yksi kaalinpää eli keräkaali, leikkuulauta, veitsi tai juustohöylä sekä sopiva astia, johon siivutettu ja murskattu kaali mahtuu. Joissakin talouksissa sitä valmistettiin aikanaan saavi- tai ämpärikaupalla. Halutessaan seoksen joukkoon voi laittaa porkkanaa, omenaa ja vaikkapa valkosipulia. Käymistä voi jouduttaa myös muin konstein, joista mainitussa tilaisuudessa kerrotaan tarkemmin ja annetaan muut tykötarpeet.

Kun ei ollut jääkaappia ja pakastinta, piti turvautua suolaan, sokeriin, etikkaan, hapatukseen tai savustamiseen, jotta ruoka saatiin säilymään. Aikanaan syksyllä sanottiin, että ”ämmät pirtissä ja perunat kuopassa”, kun kesän sato oli korjattu talteen. Riihessä kuivattiin vilja, saunassa savustettiin lihaa ja kellarissa olivat hillopurkit ja mehupullot.

Metsästä oli koottu mustikkaa, vadelmia ja puolukoita ja soilta karpaloita ja muuraimia. Karjalaiset olivat tottuneet myös sienien suolaamiseen, joita ennen ei kuulemma lännessä syöneet muut kuin lehmät ja kansakoulunopettajat. Lihatiinuun pantiin suolaveteen teurastettu sika. Leipää leivottiin enemmän keralla ja kuivatettiin leipävartaissa. Meillä kotona limppuja säilytettiin myös viljalaarissa, josta tarvittaessa noudettiin. Ken taitaa, hyödyntää vanhat konstit nytkin.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija.

Uusimmat

Näkoislehti

28.10.2020

Fingerpori

comic