Kolumnit

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat jäävät paitsioon

Yhteiskunnallisessa keskustelussa väläytellään aina silloin tällöin tarvetta saada Suomeen korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa. Suomeen muuttaa kyllä korkeakoulutettua työvoimaa, mutta he kohtaavat työelämään sijoittumisessaan huomattavia haasteita koulutuksestaan ja osaamisestaan huolimatta.

Haastattelimme kolmessa sisäsuomalaisessa kaupungissa korkeakoulutettuja maahanmuuttajia. He edustivat eri aloja teknisestä terveydenhoitoon, opetusalaan ja talousalaan. Jokaisella oli myös oman alansa työkokemusta ennen Suomeen muuttoa. Kaikki olivat asuneet Suomessa vähintään 3 vuotta ja heitä yhdisti kokemus työllistymisen vaikeudesta uudessa kotimaassaan.

He olivat aluksi kokeneet saavansa paljon tukea työvoimapalveluilta erilaisten kurssien ja koulutusten muodossa. Kaikkia ohjattiin vahvasti hankkimaan suomen kielen taito ja näin he myös toimivat. He olivat panostaneet jopa useamman vuoden ajan työllistymiseensä Suomessa esimerkiksi täydentämällä tutkintoaan, työharjoitteluilla ja erityisesti kieliopinnoilla, paljon myös omakustanteisesti. Kun tutkinto oli rinnastettu, työharjoittelut ja kielitutkinnot suoritettu ja CV hiottu, tuki tuntui lakkaavan. Omaa koulutusta vastaaviin töihin ei päässyt eikä apua ollut tarjolla oikeaan työllistymiseen saakka.

Osallistujille saatettiin kyllä osoittaa vielä yksi kielikurssi tai vielä yksi työllistymiskurssi. Jotkut oli ohjattu suorittamaan oman alansa ammattikoulututkinto, vaikka heillä oli jo saman alan korkeakoulututkinto ja runsaastikin työkokemusta. Tämäkään ei johtanut työllistymiseen. Juuri työelämään pyrkimisessä he olisivat kaivanneet tukea. Jotkut olivat hämmentyneitä myös suomalaisten asenteista. Heille todettiin usein kyseenalaistamatta, että työnsaanti on tietenkin hyvin hankalaa ulkomaalaisena.

Haasteenamme on siis osaamisen tuonti. Meillä on korkeakoulutettuja maahanmuuttajia, jotka ovat motivoituneita asettumaan osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. He ovat valmiita panostamaan tähän hyvin paljon, mutta emme osaa ottaa vastaan heidän osaamistaan ja kokemustaan. Työnhakijoina he kohtaavat samankaltaisia vaikeuksia kuin esimerkiksi ikääntyneet ja pitkäaikaistyöttömät.

Tarvitaankin muita ratkaisuja. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita jo nyt yleistymässä oleva kielenoppiminen työssä ja mahdollisuuksia tähän olisikin laajennettava. Laadukkaaseen ja tavoitteelliseen opetukseen on tässäkin panostettava.

Suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi käydä ennakkoluulotonta ja avointa keskustelua korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja osaamisen tuonnin taitojemme kasvattamiseksi.

KM, KTM Vesa Parkkonen toimii opinto-ohjaajankoulutuksen ja kansainvälisen opettajankoulutuksen lehtorina Hamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.Mervi Kastari on suomi toisena kielenä -opettaja ja Hamkista valmistunut opinto-ohjaaja.

Uusimmat

Fingerpori

comic