Kolumnit

Analyysi: Korona voi syöttää myrkkyä työllisyystavoitteelle ja hoitajien palkkavaatimuksille

Koronaviruksen ryöpsähtäminen epidemiaksi tietäisi hallitukselle takamatkaa työllisyystavoitteeseen pyrkimisessä. Viruslomautuksista on jo kerrottu ja lisää on tulossa. Kun talous taantuu, yritysten palkanmaksuvara pienenee ja työllistämiskynnys nousee. Korona lyö leimansa myös käynnissä oleviin hoitajien palkkaneuvotteluihin, arvioi Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Koronan torjunta syö aikaa ja rahaa. Kuvassa on Meilahden sairaala-alueella oleva testauspiste. Kuva: Mauri Ratilainen
Koronan torjunta syö aikaa ja rahaa. Kuvassa on Meilahden sairaala-alueella oleva testauspiste. Kuva: Mauri Ratilainen
Kuva: Joel Maisalmi
Jussi Orell. Kuva: Joel Maisalmi

Voihan korona!

Sanna Marinin (sd.) hallituksen kuherruskuukausi alkaa olla muisto vain. Hallituskauden tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin on kova jo itsessään, sillä ”helposti” työllistyvät alkavat olla töissä. Nyt töitä pitäisi löytää haasteellisemmille ryhmille, kuten vajaakuntoisille ja maahanmuuttajille sekä heille, jotka asuvat siellä, missä avoimia työpaikkoja ei ole.

Alustavia toimenpiteitä 30 000 henkilön työllistämiseksi odotetaan kevään kehysriihestä ja sitovia nuijankopautuksia syksyn budjettiriihestä. Koko hallituskauden aikana työllisiä pitäisi saada 60 000 lisää.

Se olisi kova tavoite jo ilman koronan tuomaa vaikeuskerrointa ja osittain tämän tavoitteen toteutumisen varassa lepää hallituksen talouspolitiikka.

Alkavalla viikolla on valitettavasti odotettavissa lisää ilmoituksia yt-neuvotteluista ja lomautuksista.

Konkurssit uhkaavat varsinkin pienyrittäjiä, mutta lommoilta eivät säästy isotkaan. Esimerkiksi Valmet Automotiven autotehdas on ilmoittanut koronasta johtuvan komponenttipulan aiheuttamasta lomautustarpeesta. Yt-neuvotteluista ovat kertoneet myös muun muassa Tallink Silja ja Viking Line.

Mitä pitempään viruksen aiheuttama talouskriisi jatkuu, sitä todennäköisempiä ovat irtisanomiset. Vaikka yritys välttyisi irtisanomisilta, palkanmaksuvara pienenee ja kynnys rekrytointeihin nousee.

Ajan mittaan koronavaara pienenee ja tilanne yhteiskunnassa normalisoituu. Takamatkaa virus työllisyyden nostamisessa kuitenkin merkitsee.

Korona jättää jälkensä myös käynnissä oleviin kunta-alan palkkaneuvotteluihin. On todennäköistä, että kiistellyistä kiky-tunneista luovutaan muita aloja seuraten myös kunta-alalla. Palkankorotukset asettunevat yleiseksi linjaksi muodostuneen 3,3 prosentin tuntumaan.

Sen sijaan hoitajien tavoitteelle naisvaltaisen alan tasa-arvoerästä koronakriisi on myrkkyä. Hoitajaliittojen ajama tasa-arvo-ohjelma nostaisi kymmenen vuoden ajan hoitajien palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä muita aloja enemmän.

Koronan torjunta kurittaa muutenkin ahdingossa olevaa kuntataloutta. Siihen päälle voi olla vaikea neuvotella ainakaan täysimittaista ylimääräistä palkkaerää, jonka maksamiseen valtio ei muutenkaan ole luvannut kunnille suoraa rahoitusta.

Koronatilanne syö työtaisteluaseen tehoa. Jos virusongelma paisuu vakavaksi epidemiaksi, kansalaisten tuki hoitoalan työtaistelulle voi olla tiukassa. Lisäksi valtiovalta voisi tarvittaessa puuttua asiaan ja rajoittaa lakkoa.

Lievempiäkin työtaistelukeinoja on, kuten vuoronvaihto- tai ylityökielto. Normaalin mittaisissa työvuoroissa pitäytyminen toisi pontta palkkavaatimuksille alalla, jossa on tänä keväänä niin sanotusti tilanne päällä.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.11.2020