Kolumnit

Kuka Forssaa johtaa? – Olisipa totisesti mielenkiintoista tietää, kuka vallan on vienyt ja kuka sitä nyt käyttää

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Poliittisen muistin sanotaan olevan lyhyt. Sen vuoksi voin huoletta väittää, ettei forssalainen päätöksenteko ole vuosiin ollut sellaista sekametelisoppaa, miltä se juuri nyt vaikuttaa.

Kuntapolitiikassa ei periaatteessa tunneta hallitus vastaan oppositio -asetelmaa, mutta Forssassa sellainen on syntynyt kaikissa vähänkään merkittävissä kysymyksissä. Sama kahtiajako on toistunut pienin muunnelmin turvapaikanhakijoiden vastaanotossa, Pihlajalinna-sopimuksessa, yöpäivystyksen lopettamisessa ja viimeksi Monikylän lukuisissa käänteissä.

(Eräs ystäväni muuten kyseli, miksi uutta koulu- ja päivähoitokeskusta kutsutaan Monikyläksi. Miksi se ei voisi olla Monikko?)

Taisi olla Ilkka Joenpalo, joka pohti valtuustopuheessaan, kuinka Monikyläpäätöksen ajautuminen konkeloon olisi johtunut edellisen kaupunginjohtajan edesottamuksista. Tarkoittanee siis Sami Sulkkoa, joka vaihtoi maisemaa jo neljä vuotta sitten. Tästä saatamme päätellä, ettei se poliittinen muisti aina niin lyhyt olekaan…

Tapio Virtanen puolestaan vyöryttää vastuuta laajemmalle joukolle ja toteaa luottonsa virkamiehiin loppuneen kokonaan (FL 24.9.). Onkin syytä kysyä, koskeeko Virtasen epäluottamuslause kaikkia kaupungin viranhaltijoita vaiko vain tiettyjä henkilöitä? Entä kuinka oli luottamuksen laita silloin, kun Virtanen itse toimi alansa johtavana virkahenkilönä?

Tuomari Nurmion mukaan joutavia jorinoita täällä kyllä riittää, mutta ovathan syytökset kohtuuttomia. Ikään kuin poliittiset päätöksentekijämme eivät olisi itse vastuussa tekemisistään, vaan syitä ja syyllisiä pitäisi lähteä hakemaan aivan muilta tahoilta.

Erinäisiä valtuustoseminaareja on pidetty ja iltakouluja istuttu, mutta rintamalinjat vaikuttavat suhteellisen pysyviltä. Erikoisinta niiden muodostumisessa on ollut se, että ne eivät kulje niinkään eri ryhmien välillä, vaan niiden sisällä. Suurista valtuustoryhmistä vain kokoomus on pystynyt pitämään rivinsä ainakin ulkonaisesti ojennuksessa.

Sosiaalidemokraatit näyttävät sentään mahtuvan samalle vaaliteltalle, mutta päätöksenteossa on toisin. Julkisesti eriseuraisuuden syitä ei haluta käsitellä, mutta yksityisesti tarjolla on vain yksi selitys. Kyse on puhtaasti henkilöiden välisestä hierteestä.

Näkyvimmin oppositiohenkistä lippua on heilutellut keskustan Johanna Häggman. (Enkä nyt tarkoita Pride-lippua.) Vahvaa taustatukeaan on tarjonnut Sirkka-Liisa Anttila, joka yleensä penää ja peräänkuuluttaa päättäjiltä yksituumaisuutta. Samassa seurassa nähdään yleensä myös demareiden vähemmistö ja osa vasemmistoliittolaisista.

Missä on se mahti joka puuttuu eduskunnalta, lauloi Kristiina Halkola. Nyt se kuulettaa olevan hukassa myös Forssan valtuutetuilta. Olisipa totisesti mielenkiintoista tietää, kuka vallan on vienyt ja kuka sitä nyt käyttää.

Kirjoittaja on forssalainen jokamiesluokan kynäilijä.

Uusimmat

Näkoislehti

31.10.2020

Fingerpori

comic