Kolumnit

Kuntavaalit lähestyvät – Vaalitaisteluun otetut uudet aseet eivät ole kunniaksi poliitikoille

Toimittaja ja tutkijatohtori Olli Seuri kirjoitti kolumnin (SK 32/2020) ”Törkeyksien politiikkaa”. Hän arvioi, että alatyylisestä puheesta näyttää tulleen osa autoritääristen ja populististen miesjohtajien vallankäytön repertuaaria. Hänen mukaansa alatyylillä on ainakin kolme maalia.

Ensinnäkin poliitikot pyrkivät osoittamaan törkyjutuillaan, kuinka järjestelmänvastaisia he ovat. Vakiintuneiden moraalisääntöjen tai kielellisten normien uhmaamisen on määrä alleviivata heidän antielitististä politiikkaansa. Toinen maali on poliittiset vastustajat ja heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat. Näin halutaan hiljentää asiallinen, politiikan sisältöä koskeva keskustelu. Kolmanneksi alatyyli rapauttaa demokraattisia normeja ja polarisoi, kun sillä on tukena sosiaalisen median alustat. ”Esimerkiksi Facebook ja Twitter kannustavat alatyyliin ja törkeyksiin niin kauan kuin ne hyötyvät siitä taloudellisesti.”

Näin tuo menee. Kuntavaalit lähestyvät ja vaalitaisteluun on otettu uusia aseita käyttöön. Ne eivät ole kunniaksi poliitikoille, eikä poliittisille puolueille, mutta tämä on ajan henki. Huolestuttavaa on, että Euroopan historia osoittaa, miten pahoilla puheilla on taipumus muuttua pahoiksi teoiksi.

Vaikka kuntavaalit ovat vasta ensi keväänä, on asemiin ajo parilla puolueella jo alkanut. Luotettavan lähteeni mukaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja on kirjoittanut twitterissään, että koronaviruksen tulo Suomeen oli hallituksen vika. Jos näin on, alittaa tämä kaiken. Siis, jos kokoomus olisi hallituksessa, korona olisi jäänyt maan rajojen ulkopuolelle. Maailmassa olisi nyt kaksi valtiota, joissa ei olisi/ole virusta: kokoomusjohtoinen Suomi ja Pohjois-Korea. Tiistain uutisissa kerrottiin, miten suomalainen koronan tehohoito on maailman tehokkainta. Pohjois-Koreassa se on vieläkin tehokkaampaa; niskanappi estää todella tehokkaasti viruksen leviämisen.

Kunnalliseen demokratiaan kuuluu oikeus hakea muutosta päätökseen oikaisuvaatimuksella tai valittamalla ylemmälle viranomaiselle. Kasvukeskuksissa tämä oikeus on koettu jarrutukseksi ja kehityksen esteiksi. Ja sitä se on ollutkin monessa valituksessa. Forssassa valituksia on tehty aika vähän – äänestyspäätöksistäkin. Siksi yllätyin monien muiden mukana, kun luin, että valtuuston yksimielisesti tekemästä päätöksestä oli valitettu. Aika erikoinen tilanne, koska valittaja oli hyväksymässä muiden mukana puheenjohtajan esittämän, asiallisen kompromissin. Ja kun kaupunginhallitus kävi läpi kv:n päätökset, ja totesi niiden syntyneen laillisessa järjestyksessä, oli hän mukana tässäkin, edelleen yksimielisessä päätöksenteossa.

Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, millaisen ratkaisun Hämeenlinnan hallinto-oikeus olisi tehnyt. Mutta koulun rakentamisaikataulu vaatii vanhan päätöksen kumoamista ja uuden – periaatteessa – vastaavan tekemistä. Siksi ylimääräinen kokous. Mutta tämä on kuntalain mukaista demokratiaa. Ja pulinat pois.

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic