Kolumnit

Lähellä ja kaukana – Koronaepidemia on globaali, kollektiivinen, yhteiskunnallinen, poliittinen, terveydellinen ja sosiaalinen kriisi

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Koronavirus sai alkunsa yli kolme kuukautta sitten Kiinasta. Nyt virus on valloittanut koko maailman. Sairastuneita lasketaan olevan yli miljoona, kuolleiden määrä lisääntyy joka päivä, lienee jo yli satatuhatta. Varmuutta lukuihin ei kukaan tiedä.

Virukseen ei ole vielä lääkettä, rokotetta. Kukaan pysty ennustamaan, koska epidemia kyetään voittamaan. Tosin asiantuntijoita tuntuu olevan kaikkialla, Selänteestä ja Trumpista aina Timo Nyrkki Haapalaan ja erityisesti talouselämän puolella.

Talouselämä-lehti repäisi etusivullaan kuvan Björn Wahlroosista .Jutussa päätoimittaja Jussi Kärki kärjistää tilanteen; annammeko ihmisten kuolla koronaan vai konkursseihin. Luultavasti edellinen hallitus olisi valinnut talouselämän ihmisen sijaan. Ihmisen ja talouden vastakkainasettelu oli tietysti tarkoitushakuinen provokaatio. Taustalla on kuitenkin ajallemme tyypillinen sokea markkinatalouden kaikkivoipaisuus. Ihmiset sitä talouttakin johtavat. Lieneekö Wahlroosilta unohtunut, että hän voisi myös sairastua, jopa kuolla. Tietysti varakkailla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriiseistä.

Onneksi meillä on vanhanaikainen hallitus, kirjoittaa Robert Arnkil, niin vanhanaikainen, että meillä on varmuusvarastot, huoltovarmuuskeskus, sosiaaliturva, terveyden huoltojärjestelmä, työehtosopimukset. Nykyinen hallitus pohjaa toimintansa perinteiseen hyvinvointivaltion yhteiskunta- ja ihmiskäsitykseen.

Julkisen talouden alasajoa on vaadittu viime vuodet voimallisesti. Nyt kuitenkin kriisistä selviytyminen taloudenkin osalta vaatii valtiolta mittavat tukitoimet. Mielessä kannattaa pitää, onko ihminen vain biologinen eloonjäämiskone, jolla on välineellinen arvo talouden käytössä.

Koronaepidemia on globaali, kollektiivinen, yhteiskunnallinen, poliittinen, terveydellinen ja sosiaalinen kriisi. Mutta aika, jota elämme, on jokaiselle yksilöllinen kokemus ja kohtelee ihmistä hyvin eri tavoilla riippuen elämäntilanteesta, iästä, varallisuudesta, ammatista jne. Ihmisen tietoisuuden määrittelee suurelta osin arkipäivän olemassaolo. Ihmisen mahdollisuudet tehdä haluamiaan valintoja vähenevät elämän kriisien vallitessa.

On naivia uskoa, että koronaepidemia on väliaikainen ilmiö. Meitä odottaa jopa vielä murskaavampi ilmiö, ilmastonmuutoksen torjunta saa nyt hyvää harjoittelua. Lisäksi ratkaisua odottavat pakolaisuus, eriarvoisuus ja monet sodat. Positiivista on, että nopeasti kyettiin reagoimaan virukseen ja mikä mielenkiintoista, sitä rahaa on ja löytyy.

Odotan vielä keskustelua julkinen terveydenhuolto versus yksityinen. Kuinka monikansalliset yksityiset terveysfirmat aikovat osallistua talkoisiin?

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta suurelta osin huominen muodostuu valinnoista, mitä tehdään tänään ja huomenna.

Presidentti Sauli Niinistö totesi, että nyt on aika olla fyysisesti kaukana, mutta henkisesti lähellä. Tosin tulevaisuuden ongelmat lienevät juuri kaukana, mutta koskettavat jokaista.

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusimmat

Näkoislehti

26.5.2020

Fingerpori

comic