Keskisuomalaisessa lapsuuteni kylässä oli naapurusten välinen kanssakäyminen vielä arvossaan. Tuskin yhtäkään päivää tai iltaa meni, etteikö joku naapuri tai useampikin olisi poikennut meillä ”iltaa istumassa.” Eikä siinä istuttu tuppisuina, vaan puhuttiin kaikesta maan ja taivaan välillä, enimmäkseen kuitenkin siitä, mitä joku naapuri oli tehnyt tai puhunut. Jo varhain alkoivat korvani erottaa erilaisia vivahteita eri naapurien…