Kolumnit

Luen, siis olen olemassa... paperilla – Luostarimaiseen elämänmenoon kutistaneen korona-ajan on pelastanut väkivoimainen lukeminen

Kuva: Jaana Lindfors

Olen koko ikäni lukenut kirjaimellisesti ottaen lukemattomia teoksia. Yksi syy moiseen on ollut se, että lapsuudenkoti oli täynnään kirjoja. Sakari Pälsiä lainatakseni; minä olin pikkuinen vielä, kun muutimme suvun residenssiin, jossa yhä sijaitsee kirjankustannusalallakin vaikuttaneen isoisän muhkean kirjaston pääosa.Kirjoissahan on se ikävä puoli, ettei niitä voi niin vain heittää pois. Antikvariaatit eivät nykyään ota mieluusti…

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Forssan Lehden jutut.

Uusimmat

Fingerpori

comic